torstai 17. joulukuuta 2015

Abittia testattu koeviikolla

Nyt on bi1-koe pidetty ja havaittu seuraavaa:
-          omia koneita oli ongelmitta toiminnassa 8
-          kokeen alussa joidenkin koneiden kanssa piti yrittää pari kertaa ennen kun langattomat verkot tulivat listaan/kirjautuminen oli hieman hidasta, sitten yhdisti Nettiniiloon ongelmitta; yksi kone piti käynnistää uudelleen ja sitten toimi
-          yksikään kone ei tippunut Nettiniilon langattomasta verkosta kokeen aikana, mutta
-          Abitti (versio 17.11.) vaikuttaa vielä hieman epästabiililta
o   yhden koneen näyttö meni epätarkaksi kesken kokeen -> uudelleenkäynnistys auttoi, Nettiniiloon pääsi uudestaan hyvin
o   aineistojen (jpeg ja pdf) avaamisessa oli alussa parissa tapauksessa ongelmaa: aineiston avatessa abitin selain kaatui mutta uudelleen yrittäessä toimi, yhdellä koneella piti käynnistää uudelleen
o   piirto-ohjelma Inkscape jumitti kerran
o   kuitenkin koetta pääsi aina jatkamaan ongelmitta ja mitään vastauksia ei joutunut hukkaan

Simo T.

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Nettiniilo muutti koululle

Nettiniilo saapui eilen koululle pahvilootassa, josta toimelias abittiasioihin perehtynyt kollega sen oitis kiikutti fykeluokkaan ilokseni. Olin nimittäin päättänyt pitää elämäni ensimmäisen abittikokeen fysiikka 2 kurssin päätteeksi. Kokeen tekeminen abitissa onnistui varsin joutuisasti: monivalintaa, yksi lyhyt termien selitystehtävä, essee ja aukkoteksti, jossa piti valita kahdesta eri vaihtoehdosta kunkin aukon kohdalla. Vaikutti hyvältä. Lopuksi päätin vielä kokeilla liitteen lisäämistä ja sekin onnistui kunhan tavasi abitin ohjeen muutamaan kertaan ja katsoi ohjevideon. Faasikaavio sujahti liitetiedostoksi hieman ohjeita soveltaen.  Laskuosuuden jätin vielä suosiolla käsin tehtäväksi, sillä emme ole harjoitelleet riittävästi kaavaeditorin  tai vastaavan käyttöä.  Fyysikkomatemaatikolle tuotti ongelmia ainoastaan abitin antama pisteitysohje, mutta siihenkin löytyi ratkaisu abittia käyttäneeltä kollegalta.Koe oli valmis, helpoin osa oli suoritettu.

Luokan saattaminen koekuntoon sujui myös osaavamman kollegan avulla. Yksin se olisi kyllä jäänyt tekemättä. Testasimme Nettiniilon toimivuutta: verkko kantoi hyvin, kirjautuminen oppilaskoneilta onnistui, yksi kone yhdeksästä hieman nikotteli. Ryhmä oli pieni, joten aamulla puolituntia aikaisempi kokeen aloitus riitti hyvin. Oppilaiden koneista osa löysi verkon heti, muutaamaa piti hieman taivutella. Loppujen lopuksi kaikki 5 oppilaiden konetta toimivat hyvin. Tässä vaiheessa olisi hyvä olla joku tvt-osaaja paikalla siltä varalta, että homma ei suju. Tulisi tietotekniikasta vähemmän ymmärtävälle kokeenpitäjällekin rauhallisempi olo. Sain onneksi apua omppukoneen kanssa hankevastaavaltamme, itse en olisi ehtinyt netistä etsiä vinkkiä sen ohjeista.

Kokeen tekeminen sujui hyvin. Yksi kone putosi verkosta, kun oppilas yritti avata liitetiedostoa. Vaihdoimme koneen abitin ohjeiden mukaan ja kokeen tekeminen jakui siitä mihin se oli jäänyt. Oli hyvä idea ottaa varalle pari ylimääräistä konetta. Myöhemmin palautetta kysyessäni kuulin, että yhden koneen näyttö oli loppuvaiheessa mennyt hieman sekavaksi, mutta säilynyt kuitenkin luettavana. 

Vastausten siirtäminen palvelinkoneelta tikulle ja sieltä abittiin oli helppoa ohjeita seuraten. Korjausosuudesta hämmästyin ja ilahduin: vastausten lukeminen oli nopeaa, kun teksti oli selkeää. Kommentointi onnistui, mutta jätin sen minimiin. Oppilaan vastaukset näkyivät selkeästi, aukkotekstistä näkyi punaisella väärin valitut sanat. Pisteitys sujahti ruudukkoon kivuttomasti. Vartin yli yksitoista sain postittaa tulokset oppilaiden sähköpostilootaan. Tulokset oli tallennettu ja varalta myös tulostettu. Kaikki vaiheet olivat ohjeistettu abitissa selkeästi.

Hyvin tehtävänsä hoitaneesta Nettiniilosta vielä sen verran, että hänelle on varmasti lähiaikoina tulossa kavereita, jotta saadaan useampi abittikoe pidettyä yhtäaikaa.

Asioita mietittäväksi hanketyöryhmälle:
- tarvitaanko ohjeistus ensimmäistä kertaa abittikoetta pitäviä vaten
- miten varmistetaan, että luokkaa varustettaessa ja kokeen alussa on saatavilla joku abittivastaavista tekniseksi tueksi? Päivystyslista koeviikolle? Miten saadaan myöhemmin kokeen aikana koetilanteeseen tekninen tuki, jos open taidot ei riitä ongelman ratkaisemiseen?
- miten koneet ja tilat abittikoetta varten varataan ja kuinka hyvissäajoin?

Lopuksi muutama oppilaan kommentti:

"Abittikokeen tekeminen oli mukavaa. Pystyi helposti lisäämään, ilman kumittelua, jos huomasi, että jotain jäi välistä. Monivalinnat olivat kivoja, huomasi saiko laskettua laskun oikein, eikä tarvinnut jäädä miettimään menikö hyvin vai päin mäntyä. Itse tykkään abittikokeesta normaalia paperiversiota enemmän jos kyse on esseen tai muun pitkän tekstin kirjoittamisesta."

"Koe oli nopeampi ja helpompi tehdä kuin mitä ajattelin, ulkomuoto oli yksinkertainen ja selvä, joten siihen oli helppo vastata. Nopea työskentely koneen ansiosta oli plussaa."

"Oli aiva hyvä ja mukava systeemi tehdä koetta vaikka heikosti meniki, mutta kumminki saa pitää enemmänki näitä abitti kokeita. Tietysti kokeen järjestäminen vaatii opettajalta varmasti aikaa ja vaivaa, mutta oppilaan näkökulmasta oli aivan mukava systeemi."



maanantai 7. joulukuuta 2015

Robo-puulaaki: Yritysvierailu Serrekselle

Kävimme oman robo- tiimimme kanssa Serreksellä yritysvierailulla. Serres on yksi meidän robottien sponsoreista.
Heti alkuun meille kerrottiin, että kuvaaminen tehtaan puolella on kiellettyä ja kerrottiin myös muista säännöistä/tavoista.
Serreksen pääkonttori sijaitsee Kauhajoella ja myyntikonttori Espoossa.
Serres on perustettu vuonna 1973 ,siitä lähtien yrityksen tuotteet ovat saavuttaneet vakiintuneen markkina-aseman.Yrityksellä on yli 30 vientimaata, viennin osuus on yli 80%. Työntekijöitä yrityksellä oli yhteensä 180. 
Työntekijöillä ei ollut varsinaisia työvaatetusta

Serreksellä valmistetaan sairaala- ja LVI tuotteita, päätoimena sairaalatuotteet.Serreksen imupussijärjestelmä koostuu kestokäyttöisistä imupurkeista ja kertakäyttöisistä imupusseista sekä erilaisista lisävarusteista.
Vieser tuotteita viedään eurooppaan ja japaniin.Vieser on Pohjoismaiden johtava rakennusten kaivojärjestelmiä valmistava toimija. Vieser toteuttaa märkätilan eri tarpeisiin soveltuvaa pitkäjänteistä ja asiakaslähtöistä tuotesuunnittelua, joka tiivistyy kolmeen tuotejärjestelmään: lattiakaivojärjestelmään, kansijärjestelmään sekä muihin Vieser tuotteisiin.

Linkki Serreksen tuotevideoihin

Laura, Mirva, Jone ja Juho



.

Tähtiretkellä

Maantieteen ja fysiikan integraatiokurssilla oltiin jälleen liikkeellä tähtien katselun merkeissä. Ajelimme jo toistamiseen viikon sisällä iltayöstä Hyypänlaaksoon pois taajaman valosaasteista. Aulis Sompin pihamaalla on mainio pieni tähtitorni, jota hän ystävällisesti on meille lupautunut esittelemään. Mitä näimmekään? Annetaan opiskelijoiden kertoa:

"Raportti reissusta Aulis Sompin luo Hyyppään 3.12.2015


  • Kaukoputkella katselimme esimerkiksi tähtisumua noin 1000 valovuoden päässä maasta sekä Uranusta.
  • Kaukoputkivuoroja odottaessamme katselimme tähtitaivas paljain silmin, mikä onnistui hyvin sään ollessa mainio.
  • Itse näin kaukoputkella katsottujen kohteiden lisäksi 5 tähdenlentoa sekä tähtikuvioita, kuten Orionin, osan Härästä sekä Ison karhun.

  • Reissu onnistui mielestäni hyvin, oli mielenkiintoista nähdä Auliksen kaukoputki sekä tietenkin kaikki kohteet."



"Keli ei onneksi ollut kylmä, joten saattoi siellä ulkoilmassa oleilla hyvin mielin samalla taivaalle tähyillen. Paikka oli kaukana kaikesta ja vähäisen valosaasteen sekä hyvän sään ansiosta taivas näkyi selkeästi. Pääsimme katsomaan mm. tähtisumua ja uranusta putken läpi, kukin vuorollaan. Näin myös pari tähdenlentoa sekä testailin hieman SkyView sovellusta, joka osoittautui erittäin näppäräksi tähtikuvioiden tutkimisessa."

"Päästiin tutkimaan tähtitaivasta kauas keskustan valoista Hyyppään. Aulis näytti kaukoputkellaan meille räjähtäneen tähden, joka oli kuin valkoinen sumupilvi, jota ei paljaalla silmällä pysty havaitsemaan. Näimme myös pallomaisen tähtiparven, jossa on lukematon määrä tähtiä. Näiden lisäksi saimme tarkastella kaukoputkella Uranusta, joka erottui tähdistä kirkkaudellaan ja hennolla värierolla. Kaukoputkelle pääsyä odotellessa katseltiin taivasta paljain silmin ja havaittiin muutamia tähdenlentoja sekä etsittiin tähtikuvioita ja -joukkoja kuten esim. Seulaset."


Edellä mainittu SkyView sovellus on saatavilla sekä ilmaisena että muutaman euron maksavana hieman parempana versiona. Taivaankannelta oli helppo löytää tähtiä, planeettoja, tähtikuvioita ja satelliitteja yksinkertaisesti vain suuntaamalla kännykkä taivaalle. Kuviakin saa napsituksi. Tietoja tarkkailtavasta kohteesta saa klikkaamalla kohteen aktiiviseksi. Hauskaa, mielenkiintoista ja helposti opittavaa! Lisää tietoa sovelluksesta löydät linkin takaa.


Planeettoja
ISS


perjantai 4. joulukuuta 2015

LUMA-pajoissa vieraita naapurista

Valtakunnallinen LUMA-viikko osuu koulussamme juuri parahiksi koeviikon päälle, joten  touhuamme LUMA-teemalla kaikenlaista pitkin vuotta. Viime viikolla järjestimme yläkoulun n. 150 yhdeksäsluokkalaiselle ja heidän fyke-opettajilleen pajavierailut, joiden teemana oli valo kansainvälisen teemavuoden inspiroimana.Mukana oli myös matematiikan pulmalelupiste, joka vuosi vuodelta kerää innokkaita nuoria pähkäilemään, miten vempaimet saisi irti toisistaan - kenties vielä takaisinkin paikoilleen! Työpisteissä eniten mielenkiintoa herätti infrapunasäteilyn havaitseminen kännykkäkameralla ja fluoresenssi-ilmiö. Liekkireaktiot, fosforenssi, valon spektri ja kiiltomadon sielunelämä olivat myös tarkastelun kohteina.
Viikon sunnitteluun ja toteutukseen osallistivat kaikki LUMA-opettajat sekä fysiikan ja kemian työkurssien oppilaat.


Pajatöiden ohjeita:

Fluoresenssi

Joskus viritystila syntyy ultraviolettivalon taajuudella, mutta purkautuessa emittoituva säteily osuukin näkyvän valon aallonpituusalueeseen. Tällainen aina hehkuu UV-valossa. Ilmiö, jota kutsutaan fluoresenssiksi voi olla tuttu esim. diskon leimoista, jotka näkyvät vain UV-valossa, eli ns. pimeässä valossa. Ihmissilmä kun ei UV-säteilyä havaitse.  Eräs aine, jolla esiintyy fluoresenssia, on kuumelääkkeenäkin käytetty kiniini, jota käytetään myös mausteena ns. tonic-vesissä.

Kokeile valaista työpisteessä olevaa tonic-vesipulloa UV-valonlähteellä havaitaksesi fluoresenssi.

Tutkimuksia UV-valolla.
Huom! Älä osoita lampulla ketään silmiin!
1.Tutki yliviivaustussien hohtavuutta. Osoita UV-valolla pimeässä tusseihin. Mitä tapahtuu?
2.Tutki pykinpesuaineen hohtavuutta. Kaada pesuainetta kertakäyttömukiin ja osoita siihen UV-valolla pimeässä. Kaada tarpeeksi isoon mittalasiin vettä ja lusikoi sinne pesuainetta riittävästi. Osoita valolla mittalasiin pimeässä paikassa. Tutki, mitä molemmissa vaiheissa tapahtuu?
3.Salakirjoitus: Joku ryhmän jäsenistä kirjoittaa jotain tekstiä yliviivaustussilla samanväriseen paperiin kuin tussi on. Osoittakaa UV- lampulla pimeässä tekstiinne ja selvittäkää, mitä paperissanne lukee.

Voit myös testata hohtaako kaverisi kynsilakka, vaatteet tai hampaat pimeässä!


Fosforenssi

Joskus viritystila purkautuukin viivästetysti. Tällöin aine vapauttaa, eli emittoi absorboimansa energian minuuttien kuluessa, eikä sekunnin murto-osassa, kuten tavallista. Tällaista ilmiötä kutsutaan fosforesenssiksi, sillä se on havaittu ensimmäisenä valkoisella fosforilla, jota käytettiin aikoinaan kellon osoittimissa. Fosfori sai osoittimet hehkumaan, joten kellonaika voitiin nähdä myös pimeässä.
Työpisteessä on fosforesoivista Hama-helmistä tehty esine, joka absorboi keinovaloa säteilyä ja emittoi sen sitten pimeässä. Fosforesenssin voi helposti havainnoida peittämällä esineen sopivalla varjostimella

Spektritutkimus

Alla on kuva viivaspektristä ja jatkuvasta spektristä. Selvitä spektroskoopin avulla millainen spektri on kynttilänvalolla, katossa olevalla led-valaisimella ja dokumenttikameran lampulla.


Näkymätön infrapunavalo( lähde : Arjen ihmeitä )

Tarvikkeet: Infrapunakaukosäädin, kännykkäkamera

Suoritus:  
  1. Aseta kamera kuvausvalmiuteen.
  2. Osoita kaukosäätimellä kameran linssiin ja paina jotain kaukosäätmen näppäintä.
  3. Kamera "näkee" infrapunavalon, jota silmä ei havaitse!
Ihmisen silmä havaitsee näkyvänä valona sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusalueen, joka on välillä 380- 470 nm. Infrapunasäätimen lähettämän signaalin aallonpituus on noin 940 nm, joten silmä ei havaitse sitä. Kameran LCD-kenno havaitsee myös infrapunasäteilyä, joten kaukosäätimen signaali voidaan nähdä kameran avulla.

Samata lähteestä oli peräisin myös Katoavan koeputken ohje,


Kemiallinen absorbanssi ja emittanssi 

Monet atomit, ionit ja yhdisteet imevät itseensä eli absorboivat energiaa sopivilla  aallonpituuksilla. Energian absorboituminen johtaa elektronien virittymistiloihin,  jotka ovat lyhytaikaisia eli energia luovutetaan takaisin ympäristöön likimain  välittömästi. Myös tämä energian säteileminen takaisin tapahtuu tietyillä  aallonpituuksilla. Jos aallonpituudet sopivat näkyvän valon aallonpituuksiin, nähdään  säteily valona. Valon värin perusteella voidaan aineet myös tunnistaa. 

Työpisteessä on kaksi liuosta, litiumkloridi LiCl ja kidevedellinen kuparisulfaatti  CuSO4· 5 H2O. Näillä metalleilla on hyvin tyypilliset liekkien värit. Kasta  kummallekin liuokselle varattu krominikkelilanka ko. liuokseen ja vie sitten lanka  liuoksineen liekkiin. Havainnoi liekkien värejä. Liekin energia saa elektronit  virittymään ja viritystilan purkautuessa metallien elektronit vapauttavat energiansa  havaittujen värien aallonpituuksilla.  

Kiiltomadon biologiasta löytyi myös mielenkiintoisia yhteyksiä valoon!

.











Robo-puulaaki: yritysvierailu Nevisolle

Neviso

Neviso Oy on Kauhajoella toimiva tietotekniikka-alan yritys. Sen omistavat Jani Alanen, Mika Heikkilä, Pekka Metsäranta ja Janne Uimonen. Se tarjoaa palveluitaan yrityksille ja muille organisaatioille. Palveluihin kuuluu mm. asiantuntijapalvelut, WWW-sivut, sähköpostipalvelimet ja ohjelmistojen suunnittelu ja toteutus. Yrityksen johtotavoite on palvella asiakasta korkealla ammattitaidolla. Neviso pyrkii auttaa asiakasta hyödyntämään teknologiaa mahdollisimman tehokkaalla tavalla. 

Joonas Tuomola

Tähtiretki Hyyppään 3.12.2015


torstai 3. joulukuuta 2015

Porukalla LOPSia VESOmassa



Lukion tulevaa opetussuunnitelmaa parsittiin kasaan Kauhajoen lukiolla oikein porukalla lauvvantakina 21.11. Paikalle oli kutsuttu koko Jokilarva -lukioverkosto, mutta tulevan kuntaliitoksen takia Kurikka ja Jalasjärvi harjoittelivat keskinäistä yhteistyötä. Meidän kavereiksemme ilmaantuivat kuitenkin niin Teuvan kuin Ilmajoenkin yleissivistävän koulutuksen pikkujättiläiset.

Yhteisen aloituksen ja koonnin välissä harrastettiin opetussuunnitelmien ruotimista aineryhmittäin. Pienemmässä lukiossa kun tuo kollegiaalinen tuki on hyvin vähäistä esim. yhteiskuntaopin tai kemian osalta, kun opettajia ko. aineessa on vain yksi. Nyt pääsi ajatuksiaan tuulettamaan ja uusia ideoita kalastelemaan ihkaelävän kollegan kanssa.


Itse olin ainakin hyvin tyytyväinen päivän antiin. Kemia tuli valtakunnallisten kurssien osalta ruodittua melko hyvin. Jatkoin koulukohtaiset kurssit alustavaan ruotuun lähes saman tien, kun oli kerran vauhtiin päästy. Teemaopinnoista keskusteltiin myös monipuolisesti ja kolmesta virallisesta TO kurssista on jo aika vahva aavistus. Mehän emme toki jätä hommaa siihen, vaan järkkäämme integraatiokursseja keväisellä integraatioviikolla kymmenisen lisää.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Robo-puulaaki: yritysvierailu Pesmelille

Olimme vierailulla Pesmelillä 19. marraskuuta. Itse olin erittäin yllättynyt siitä, mitä siellä ylipäätään tapahtui. Minulla ei ollut lainkaan tietoa siitä, mitä suuressa hallissa tehdään. Pesmel tuottaa maailmanlaajuisesti kuljetus- ja pakkauslinjoja, sekä korkeavarastoja. Työntekijöitä on 172 ympäri maailman, 100 heistä Suomessa.  Tämän lisäksi heitä on esimerkiksi Virossa, USAssa sekä Taiwanissa.  Pesmelin kilpailukyky perustuu innovaatisuuteen, joustavuuteen sekä osaamiseen, ja asiakkaita löytyykin ympäri maailman.

Teoriaosuuden lopuksi kävimme hallissa kiertämässä. Tunnelma siellä oli letkeä. Hallissa oli pienehkö keltainen korkeavarasto, rakennettu työntekijöiden harjoittelua varten. Lisäksi siellä oli kaksi robotin runkoa. Toisessa oli suuri tarttumapinta, jonka toiminta perustuu imukupeissa olevaan alipaineeseen. Sellaisella voidaan liikuttaa esimerkiksi suurien paperirullien päätypahveja.

Pesmel tuottaa robotteja lähinnä paperi- ja metalliteollisuudelle. Tämä Kauhajoelta lähtöisin oleva yritys on perustettu 1978, ja sillä on ollut hyvät ja huonot ajat, mutta nyt sen liikevaihto on ollut jo parin vuoden ajan kiitettävä.

Jemina Mäntymäki

tiistai 1. joulukuuta 2015

Fyysikot liikkeellä: Vierailu Jyväskylän yliopiston fysiikanlaitokselle


Vierailu Jyväskylän yliopiston nanolabrassa 1.10.2015
Santeri Joensuu, Rasmus Haapaniemi, Jesse Alapiha

Jyväskylän reissu 8.jpg
Saavuttuamme fysiikanlaitokselle, saimme ensiksi kuultavaksemme lyhyehkön luennon laitoksen yleismaallisesta toiminnasta, niin professorin, kuin myös opiskelijoidenkin näkökulmasta. Tämän jälkeen saimme ohjatun kierroksen nanolabroissa.

Ensimmäisenä törmäsimme seinillä oleviin julkaistuihin koetuloksiin. Opiskelijat tekevät erilaisia kokeita ja tutkimuksia laitoksella, ja ne voidaan julkaista jossain lehdessä tai verkossa, mutta usein niitä myös asetetaan seinillä vierailijoiden ja muiden opiskelijoiden sekä tutkijoiden luettavaksi.
Yhdessä laboratorion huoneista oli muutama täysin suljettava tila, jotka muodostavat faradayn häkkejä; osa kokeista tarvitsee tällaisen tilan. Samassa huoneessa säilytettiin erittäin kylmiä aineita, kuten heliumia, suurissa kanistereissa (kuva).

Seuraavassa pisteessä saimme lyhyen demon suprajohteista ja sen avulla aikaansaadusta levitaatioefektistä. Useat meistä kuvasivat demosta videota, mutta sitä ei ole mahdollista liittää tähän tiedostoon. Demon jälkeen saimme vilkaista atomivoimamikroskooppia, jonka alla oleva lattia oli rakennettu erillisenä muuhun lattiaan, jotta saataisiin estettyä värähtelyistä aiheutuvia virheitä kokeissa. Laite kun mittaa niin tarkasti, että pienikin tömähdys vaikuttaa äärimmäisen suuresti tulokseen.


Lopuksi pääsimme tutkailemaan puhdashuoneita, ulkopuolelta. Sisälle emme päässeet, sillä siihen vaaditaan erityiskoulutus, joka nanotieteen labrassa työskentelevät omaavat. Puhdashuoneissa (kuva vas.) on korkeampi ilmanpaine mitä tavallisessa huoneessa ja ilmanpaine on sitä korkeampi, mitä syvemmälle puhdashuoneisiin mennään. Tämä johtuu ilman luonteesta, sillä se siirtyy korkeammasta paineesta matalampaan paineeseen, jos tilat yhdistyvät hetkellisesti. Tämä estää haittatekijöiden, kuten pölyn, pääsyn huoneeseen. Puhdashuoneissa sijaitsee yksi hienoimpia, ja kalleimpia, JYU:n laitteita: Heliumionimikroskooppi (HIM, oik. kuva). Tällä voidaan tutkia todella pieniä, jopa alle 10 nm kokoisia rakenteita.


Jyväskylän reissu 11.jpg
Jyväskylän reissu 12.jpg

torstai 19. marraskuuta 2015

Hankkeiden välisestä ystävyydestä...

Ultra Brata soveltava otsikko tarvinnee hieman valaistusta.
Koulullamme on samanaikaisesti menossa sähköisiin YO-kokeisiin valmistautuminen, OPS-työ ja ei ainoastaan yksi vaan peräti kaksi erillistä hanketta. Tuntuu nopeasti ajatellen pahalta n. 15 hengen organisaatiossa, mutta ei välttämättä ole likikään niin ahdistavaa, kuin voisi luulla.

Liikettä lukioon -hankkeen teemat osuvat melkoisen hyvin yksiin uuden lukion OPS:n tavoiteiden kanssa ja erityisesti integraatiokurrsien suunnittelussa on likimain tarpeetonta ajatella mikä on hankkeen toimintaa ja mikä on koulun normiarkea. Käytännössä toteamme että kun vaikkapa yhteistyökurssien suunnittelu tai valmistelu on vienyt sen verran aikaa, ettei se enää kuulu normaalin ns. YT-ajan piiriin, alkaa toiminta olemaan hankkeelta laskutettavaa. Näin kannattaa hyviä ideoita heruttaa ja hieroa kelloa vilkuilematta, silloin kun tilanne on otollinen. Toisaalta OPS luo valmiuksia sähköisten välineiden yleistymiselle ja siten sähköisille YO-kirjoituksille, joten kolme palikkaa on jo aika hyvin taputeltu samaan kassan.

Toinen yhdenaikanen hankkeemme on Erasmus+ hanke yhteistyössä portugalilaisen yhteisyökoulumme kanssa. Tätä hanketta vetää maantieteen ja biologian lehtorimme Simo Tolvanen ja olen itse myös tuon hankkeen hankeryhmässä mukana. Tämän hankkeen polttopisteessä on hankkeen nimen "Arctic wind and southern sun" mukaisesti uusiutuvat energiantuotantomuodot, jotka hyödyntävät erilaisia maantieteellisiä edellytyksiämme. Tämän kaltainen yhteen (tai oikeastaan kahteen) teemaan tutustuminen monelta kantilta (ilmiö, tekniikka, kustannusrakenne, valtiollinen ohjaus, kansantalous, ympäristövaikutukset) on kerrassaan erinomainen esimerkki LOPS-16 tavoitteissa olevista teemaopinnoista.

Hanketta varten on avattu yhteiset GoogleDrive -kansio, Facebookryhmä ja PedaNet -sivusto, minkä lisäksi yhteyttä on pidetty toistuvasti Skype-puheluin. Näillä tavoin TVT:n pedagogisesti mielekäs käyttö on myös ollut kovasti keskiössä, kuten muissakin tämän hetken ponnisteluissamme. Joudumme siis etenemään kieli keskellä ties mitä pitääksemme selvillä minkä hankkeen tavoitteita olemme kulloinkin ajamassa. Aina se ei ole helppoa, mutta kyllä ne työtunnit on tähän saakka aina saatu jompaan kumpaa osumaan...päällekäisyyksiä välttäen tietenkin.

Hankehöylä Tuomas


keskiviikko 18. marraskuuta 2015

LibreOfficea Chromebookeille

Sähköisten yo-kirjoitusten lähestyessä meidänkin koulussa mietitään, miten parhaiten valmistautua uusiin koitoksiin. Koska meillä on opiskelijakäytössä Chromebookeja, tuottaa hieman päänvaivaa saada Digabissa käytössä oleva Libre Office käyttöön oppitunneilla. Tähän ongelmaan löytyi ainakin jonkinlainen ratkaisu pienellä Google-haulla. Havaitsimme nimittäin pilvipalvelun nimeltä rollApp, jonka avulla Libre Office käynnistyy kiltisti myös Chromebookin selaimeen. Testasin tätä maantieteen kakkoskurssilla ja teimme opiskelijoiden kanssa onnistuneesti pienen viivadiagrammin maailman väestönkavusta viime vuosikymmeninä.

perjantai 13. marraskuuta 2015

Posterinäyttely Valon vuoden kunniaksi

Kuluva vuosi on  kansainvälinen valon vuosi. Koulussamme teemavuosi tulee näkymään fy1 kurssilaisten postereina ja kuvaamataitokurssilaisten taideteoksina. Valo on myös yhtenä  teemana yläkoulun oppilaille järjestettävässä LUMA-viikkotyöpajassa.

Valotaide on vielä toteutusvaiheessa, mutta viimeiset posterit ripustimme ihailtavaksi seinälle tämän viikon lopulla. Idea postereiden tekemiseen tuli Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselle tehdyltä tutustumiskäynniltä. Siellä meille esiteltiin postereita, joita nanotieteiden parissa tutkimustyötä tehneet olivat laatineet esitelläkseen omia tutkimustuloksiaan. Fysiikka 1 kurssin loppupuolella tuli sopiva aika kokeilla oppilaiden kanssa posterin tekoa kolmen oppitunnin ajan.

 Tutkimme ensin, miten posteri suunnitellaan ja tehdään. Netistä löytyy tähänkin nopeasti useitakin hyviä ohjeita. Tehtävänantona oli seuraava: " Tee posteri valosta. Kuvittele, että osallistut konferenssiin, jossa sinun aiheenasi on esitellä mielestäsi mielenkiintoisimmat valoon liittyvät ominaisuudet tai sovellukset. Ainoa rajoite sisällölle on se, että esiteltävien aiheiden on liityttävä valoon."

Oppilaat ryhtyivät työhön kahden tai kolmen hengen ryhmissä. Käytimme työvälineenä Google Driven Slides tai Drawingsia. Tutkin hieman myös netissä olevia posterinteko-ohjelmia, mutta totesin Driven välineiden olevan käyttökepoisimmat tässä tilantessa, kun aikaa työvälineopiskeluun ei ollut.  Esille nostettavien asioiden valinta tuotti joillekin hieman päänvaikaa. Kuvien ja tekstien asettelusta ja tietenkin sisällöstä käytiin välillä tiukkaakin keskustelua. Keskusteluissa pyysin oppilaita esittelemään jonkun tärkeän valon käytösovelluksen. Pyynnön toteuttaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Miten valoa tosiaan käytetään? Opettajan näkökulmasta oli hienoa seurata oppilaiden tapaa työskennellä, hakea tietoa, keskustella ja tehdä kompromisseja. Tiedollisen oppimisen ohella yhteistyötaidot saivat harjoitusta.

Lopputuloksena syntyi monta hienoa posteria, jotka nyt ilahduttavat laminoituna aulan seinillä. Ohessa joitakin työnäytteitä. Kuvien laatu on valitettavasti kännykkäkameraluokkaa.



tiistai 27. lokakuuta 2015

Integraatiokursseja arkistojen kätköistä vol 1.0


Uusia LOPS 2016 mukaisia integraatiokursseja odotelleessa ajattelin narauttaa arkistojen kätköistä esille jo aiemmin kokeiltua ja toimivaksi havaittua materiaalia. Alla jo toista kymmentä vuotta sitten kehitetty Luonnonvesien tila niminen biologian, maantieteen ja kemian integraatiokurssi, joka on toteutettu hieman vaihdellen kolmena eri vuonna Kauhajoen lukiossa. Joinakin vuosina olemme yhdistäneet kurssiin myös vierailun Kauhajoen elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitokseen, joka nykyisin toimii Seilabin alaisuudessa.




Kauhajoen lukion vaihtoviikon kurssi; Luonnonvesien tila

Oppiaineet:   Bi/Ge/Kem

Opettajat:      Simo Tolvanen, TuomasYli-Kokko

Ajankohta:    Toisen asteen vaihtoviikko 7.-11.4.2003

Kohderyhmä:Kaikki Suupohjan alueen toisen asteen opiskelijat

Kurssi alkoi maanantaina 7.4. klo 8,50 Kauhajoen lukiolla aloitusluennolla, jonka piti biologian lehtori Simo Tolvanen. Luennolla tutustuttiin erilaisiin luonnonvesien tilasta kertoviin, mitattavissa oleviin indikaattoriarvoihin, ja siihen mitä ne vesistöstä kertovat. samalla tutustuimme myös erilaisiin vesistötyyppeihin ja niiden esiintymiseen erilaisissa luonnonympäristöissä. Luennon jälkeen tutustuttiin GPS –paikantimen käyttöön ja erilaisiin paikkatietojärjestelmiin sekä maanmittaushallituksen Karttapaikka –verkkosivuihin. Tässä kului aamupäivä. Iltapäivä vietettiin näytteidenotossa Tuomas Yli-Kokon johdolla. Näytteitä noudettiin Kauhajoen keskustan alueelta Kauhajoesta ja Kokonkylän alueelta Päntäneenjoesta. Kauhajoesta näytteet otettiin ennen ja jälkeen kosken selvittääksemme kosken vaikutusta esim. veden happipitoisuuteen.

Kurssin toinen päivä tiistai alkoi tutustumisella Kauhajoen jätevedenpuhdistuslaitokselle. Puhdistamolla tutustuttiin kemialliseen ja biologiseen puhdistuslinjaan sekä uuteen ammonium–ionien saostuslaitokseen. Puhdistamolta otettiin näyte laitokselta jokeen lähtevästä linjasta. Samalla reissulla otettiin Aronkylän sillan pielestä näyte Ikkelänjoesta. Näin oli kaikki Kauhajoen haarat saatu katettua. Tiistai-iltapäivä pyhitettiin hieman pidemmälle näytteenottoreissulle. Näytteitä haettiin Nummijärvestä, Spitaalijärvestä sekä Kangasjärvestä. Nummijärvi on happikadosta kärsivä matala järvi turvetuotantoalueella. Spitaalijärvi on kirkas ja puhdas, mutta haavoittuvainen järvi Lauhan kansallispuistossa. Kangasjärvi on puhdas lähdepohjainen järvi hiekkakankaalla Isojoella. Kussakin pisteessä tutustuttiin karttaan ja pyrittiin havaittavien maastonpiirteiden avulla arvelemaan näytteen laatua. Samoin kussakin pisteessä kaivettiin GPS –paikannin esiin ja asetimme itsemme maailmankartalle.

Keskiviikkona käytiin otettujen näytteiden kimppuun lukion laboratorioluokassa. Näytteiden tutkimisessa käytettiin VWR Eurolabin vedentutkimussalkkua. Salkun avulla tutkittiin mm. ammonium- nitraatti, nitriitti- ja fosfaatti-ionien pitoisuudet sekä happipitoisuus, karbonaattikovuus ja kokonaiskovuus. Salkku mahdollisti tippakokeillaan tutkimusten helpon ja nopean läpiviennin. Ohjeet oli toki ensiksi käännettävä suomeksi (valmiiksi käännettyjä voi tiedustella Tuomaalta). Salkun ohjeiden lisäksi tutkittiin näytteistä mm. näkösyvyys, pH, sameus, lämpötila ja puskurointikyky. Laboratoriotyöskentelyn parissa kului myös hyvän mittainen pätkä torstaipäivää.
Osa ryhmistä ehti jo aloittamaan raporttien kirjoittelua torstain iltapäivästä.

Perjantaina lopeteltiin viimeisiä analyysejä ja tehtiin kurssipäiväkirjat. Päiväkirjoihin kirjattiin tehdyt kokeet tuloksineen. Tuloksia vertailtiin maastossa ja kartalta havaittuihin seikkoihin, joiden avulla pyrittiin selittämään havaitut erot eri vesinäytteiden välillä.

Kurssi soveltui vaihtelevuutensa ansiosta erittäin hyvin yhden viikon aikana läpikäytäväksi ja sai opiskelijoilta loistavaa palautetta.