sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Matematiikan historiallinen hetki: ensimmäinen abittikoe

Sekä pitkän että lyhyen matematiikan opiskelijat ahertavat parhaillaan elämänsä ensimmäisessä abittikokeessa. Olemme jakson aikana testanneet sekä laskinohjelman että Geogebran piirto-ominaisuukia ja harjoitelleet yhtälön ja epäyhtälön ratkaisua. Jännityksellä odotamme, millaisia tuotoksia kurssikokeessa syntyy!


keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Tiedekouluvalmisteluja

Aluksi tiedekoulun yleisinfo
Tiedekouluun valistautuminen etenee mainiosti: tutkielmat ovat jo hyvässä mallissa ja toinen yhteinen kokoontuminen on pidetty. Tällä kertaa tapasimme  Ilmajoen lukiolla. Kävimme läpi matkustamiseen liittyviä asioita sekä reissussa voimassa olevia järjestyssääntöjä. Alustava ohjelma tutkittiin huolella ja ohjelman ulkopuolella tehtävät tutustumiskäynnit sovittiin. Lopuksi opiskelijat vaihtoivat tietoja aihealueittain siitä, mitä ovat tähän mennessä tutkielmakohteistaan saaneet selville.


Standardimalli, hiukkaset ja antimateria
keskustelun virittelijänä
Lääketieteen sovelluksista
löytyi yhteinen aihealue





Talous haltuun

Koulussamme talousmatematiikan syventävää kurssia luetaan runsain mitoin. Kurssihan on erittäin käytännöllinen ja käyttökelpoinen ihan kaikille. Käsitteleehän se niin verotusta, valuuttojen suhteita, rahan arvon muutosta kuin myös erilaisia sijoittamisen, säästämisen ja lainanoton muotoja. Käytännössä siis jokaisen ihmisen omaa taloutta koskevia teemoja. Tästä syystä olemmekin tarjonneet MAB7 kurssia myös kurssina MAA17, eli pitkän matematiikan koulukohtaisena syventävänä kurssina.
Sijoittamisen kiemurat muuttuvat niin tiuhaan tahtiin, että opettajienkin on aina aika ajoin syytä päivittää oma tietämyksensä ja opiskelijoille on hyvä saada päivänpoltavaa faktaa ilman välikäsiä. Tästä syystä kurssin yhdeksi opetusmuodoksi on jo vakiintunut pankkivierailu. Kävimmekin 24 opiskelijan kanssa vierailulla POP-pankin Kauhajoen konttorissa, jossa Niina Uusi-Kokko esitteli meille ASP-säästämistä, opintolainojen uusimmat kuviot ja heidän pankkiryhmänsä erilaisia sijoituspalveluita. tutuiksi tulivat yhtälailla suora osakesijoittaminen, osakerahastot ja erilaiset yhdistetyt rahastot.
Vierailu tarjosi niin opiskelijoille kuin opettajallekin sekä miellyttävää vaihtelua että paljon lisätietoa. Voin täysin siemauksin suositella tällaista opintokäyntiä kaikille lukiolla. Erityisesti, kun käytte pankin edustajan kanssa ennakkoon läpi opiskelijoiden ennakotietojen tason ja kurssilla käsiteltävät teemat. Siten pankinkin on helpompi kohdentaa viestinsä sopivasti ja opiskelijat saavat vierailusta eniten irti.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Valon lähettiläinä

Lukion oppilaskunnan edustajat ovat mukana Lions club Kauhajoki/Katrillin  Valonneito tempauksessa, jossa kerätään varoja kauhajokisten nuorten hyväksi. Edellisvuosina tuotosta on jaettu esimerkiksi stipendejä oppilaitoksille, tuettu Wakersin toimintaa ja nuorisotalo Räimiskää sekä lastensuojelun avohuoltoa.
Valon neidot ovat mukana katrilliliasten kanssa eri tapahtumissa: Kurkistus jouluun, ensimmäisen adventin jumalanpalveluksessa, itsenäisyyspäivän kahvituksessa sekä laulamassa joululauluja Sanssin palvelukodissa, Männikön- , Haapala- ja Vaahterakodeissa sekä terveyskeskuksen kuntouttavalla osastolla. Vanhuksille  Valon neitojen vierailu tuo iloa, lämpöä ja hyvää joulumieltä.

Opintoihin vapaaehtoistoiminnon voi liittää hakemalla merkinnän aktiivisuuspassiin.


Lukiolaisista mukana olivat Julia Harju ja Salli Sarvela. 


Koulutusmatka aivojen ihmeelliseen maailmaan

Aivokuvantamismenetelmät - tutustumiskäynti Aalto yliopiston Ami-keskuksen TMS laboratorioon ja 3T magneettitiloihin.

Aluksi aivotutkija professori Synnöve Carlsson luennoi kaikille yhteisesti, jonka jälkeen siirryimme tutustumaan tiloihin Magneettitalossa. Tämän jälkeen siirryimme Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan kuuntelemaan professori Anu-Katriina Pesosen johdolla tutkimusesittelyjä. Lisäksi koulutuspäiväivillä luennoivat tutkijatohtori Matti Näsi aiheesta "nuoret informaatioyhteiskunnassa - identiteetistä, vihasta ja rakkaudesta Internettiin". Näsin keskeiset tutkimusteemat liittyvät Internetin ja ICT teknologian sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Yliopistonlehtori Ritva Ketonen luennoi siitä, mitä jokaisen opettajan tulisi tietää lukivaikeuksista. Ritva Ketonen opettaa Helsingin yliopistossa kasvatuspsykologian ja erityispedagogiikan opiskelijoita. Hänen erityisalueena ovat oppimisvaikeudet ja niiden kuntouttaminen etenkin lukemisen ja kirjoittamisen alueella. Hän on tehnyt arviointi- ja oppimateriaalia sekä Suomeen että kehittyviin maihin.

AMI-keskus ylläpitää tutkimuskäyttöön varattua 3T-magneettikuvauslaitetta, kehittää ja ylläpitää siihen liittyvää infrastruktuuria sekä tarjoaa useille tutkimusryhmille puitteet kuvantamistutkimusten tekemiseen. Tyypillisesti AMI-keskuksessa mitataan toiminnallista ja anatomista magneettikuvausaineistoa sekä tehdään diffuusiotensorikuvauksia. Lisäksi AMI-keskus kehittää uusia MRI-teknologian sekä mitatun aineiston analysointiin käytettäviä menetelmiä ja sovelluksia.
AMI-keskus aloitti toimintansa vuoden 2002 helmikuussa.
AMI-keskuksessa tehtävien tutkimusten painopiste on ihmisaivojen toiminnallisessa magneettikuvauksessa (fMRI ja DTI) sekä osittain myös rakenteellisessa kuvantamisessa. Nykyiset tutkimukset keskittyvät aivojen auritorisen ja visuaalisen tiedon käsittelyyn, esimerkiksi musiikin käsittely kuuloaivokuorella ja näköaivokuoren toiminnallinen kartoitus. AMI-keskuksessa tutkitaan myös ihmisen kognitiota ja ylemmän tason tiedonkäsittelyä, kuten tunteita, sosiaalista vuorovaikutusta ja huomion suuntaamista. Uusimpia tutkimusalueita ovat taloudellinen päätöksenteko ja elokuvien katselun tuottamat prosessit aivokuorella.

Erilaisia aivojen kuvantamismenetelmiä

EEG-laite
TMS-laitteistoa


TMS-laitteistoa


Aivokuvaa



MRI-laite
Sain koulutuksesta paljon uutta tietoa erityisesti neuropsykologian syventävälle kurssille, joka kuuluu uuden opsin teemaopintoihin.

"Uskonto ja media nyt - uskonnon medioituminen globaalissa maailmassa" seminaari

Lauantaina 19.11.2016 Suomen Lähetysseuran tiloissa Helsingissä Suomen uskonnonopettajien liitto järjesti seminaarin Uskonto ja media nyt. Kouluttajana toimi mediatutkija Lilly Korpiola. Seminaarin tavoitteena oli antaa niin teoreettista kuin pedagogisiakin välineitä uuden POPSin ja LOPSin edellyttämään uskonnon ja median tarkasteluun.
Lilly Korpiola aloitti seminaarin kertomalla uskonnon medioitumisesta. Hän antoi eväitä siihen, miten tarkastella opetuksessa uskontoihin liittyviä mediailmiöitä. Esityksessä hän antoi pedagogisia välineitä uskontojen ja median suhteiden tarkasteluun oppitunneilla. Seuraavaksi hän kertoi vihapuheesta, vastayhteisöllisyydestä, someraivosta, islamofobiasta, antisemitismista ja kristinuskon mediakohuista.
Ruokailun jälkeen aiheena oli uskonnon soft-power ja hard-power, se miten uskonto toimii vaikuttamisen keinona. Lilly Korpiola kertoi runsaiden esimerkkien avulla, miten Lähi-idän ja Aasian uskonnot ilmenevät mediassa ( esim. Islamismi, marttyyrius, ISIS ja uskontojen konliktit Lähi-idässä, länsimaihin brändätyt ilmiöt Aasian uskonnoissa).
Seminaaripäivän viimeisenä aiheena oli uskontohäpeä ja yhteiskuntatutkimus. Lilly Korpiola kertoi, miten uskonto jäsentyy jälkikristillisessä Euroopassa. Olemmeko oikeasti sekulaareja? Hän toi esille näkökulmia kysymykseen, onko uskontojen aika ohi Euroopassa.
Lilly Korpiola on aivan uskomaton esiintyjä. Hänellä on hämmästyttävän laaja tietopohja ja kyky liittää asioita suuriin kokonaisuuksiin. Seminaaripäivä kului aivan hujauksessa ja olisin mielelläni kuunnellut esitelmiöitsijää vielä toisenkin päivän. Tämän esityksen jälkeen jäi paljon sulateltavaa kotimatkalle ja vielä pitkälle tulevaisuuteenkin.

Tutustuminen Kauhavan vastaanottokeskuksen toimintaan

Etelä-Pohjanmaan uskonnonopettajien kerhon hallitus järjesti tutustumistilaisuuden Kauhavan vastaanottokeskuksen toimintaan 9.11.2016. Lukiolta matkaan lähti Sirpa ja Johanna. Saimme kuulla vastaanottokeskuksen toiminnasta monta mielenkiintoista asiaa. Tutustumistilaisuuden jälkeen osallistuimme kerhon syyskokoukseen lukiolla. Kauhavan lukion opettajat olivat järjestäneet maistuvat tarjoilut. Keskustelimme mm. uskonnon sähköisestä prelistä. Tapaamiset kolleegoiden kanssa ovat varsin antoisia. Keskusteluista saa paljon uusia ideoita opetukseensa ja saa muutenkin voimavaroja omaan työhönsä. Seuraava kerhon kokous on kevätkokous 11.4.2017. Ehkä siellä jälleen tavataan!

OPS-palaveri seurakunnan työntekijöiden kanssa


Kokoonnuimme Setälään 31.10.2016 seurakunnan työntekijöiden kanssa miettimään koulun ja seurakunnan yhteistyötä. Erityisesti pohdimme sitä, miten yhteistyötä on hyvä tehdä uuden opetussuunnitelman puitteissa.

Seurakunnan edustaja esitteli kirkkohallituksen kehittämää neljän korin mallia seurakuntien ja koulun yhteistyöstä.Yhteistyön muodot on tässä jaettu neljään eri ”koriin”.
1.    oppitunnit
2.    Koulun perinteiset juhlat
3.    Koulun uskonnolliset tilaisuudet
4.    kasvatus-, hyvinvointi- ja kriisityö
Uskonnollisia tilaisuuksia lukuunottamatta (kori 3) kaikki oppilaat osallistuvat toimintaan uskontokunnasta riippumatta. 

Lukion edustajat toivoivat seurakunnan  yhteistyötä esimerkiksi seuraaviin lukion kursseihin: Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa, soveltavan psykologian ja sosiaalipsykologian kurssi ja uusi teemaopintoihin kuuluva kurssi, aktiivinen lukiolainen yhteiskunnassa (Kurssin nimeä ei ole vielä virallisesti vahvistettu.)

Mietimme, millaisia yhteistyön muotoja seurakunnan kanssa voisi olla. Seurakunnan edustaja voisi esitellä erilaisia seurakunnan vapaaehtoistyön muotoja ( esim, YV-keräys, soppapäivä, ystävätoiminta, musiikkitoiminta, kerhonohjaus, isostoiminta, erilaiset tempaukset).Seurakunnan työntekijät voisivat kertoa kristillisiin perhejuhliin liittyvästä tapakulttuurista, etiketistä ja pukeutumisesta. Seurakunnan emäntää voisi kysyä kertomaan juhlien ruokailusta ja siihen liittyvästä etiketistä. Keskusteltiin myös muista järjeistöistä, joiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä.

 Palaveri oli erittäin antoisa ja tovottavasti tästä tulee koulutyöhömme paljon myönteistä yhteistyötä tulevaisuudessa. Lukiota palaverissa edustivat Sirpa ja Johanna. Tiedot perustuvat Merja Alapihan kokoamaan muistioon palaverista.

Koulutus psykologian sähköisistä yo-kirjoituksista




PSOP ry järjesti 27.8.2016 Etu-Töölön lukiolla koulutuspäivän sähköisestä yo-kokeesta. Kouluttajina toimivat Kai Hakkarainen, Maija Ferchen ja Marja Oilinki.


Professori Kai Hakkarainen kertoo psykologian säköisestä yo-kokeesta


Professori Hakkarainen esitteli tulevan sähköisen psykologian ylioppilaskokeen arvosteluohjeita eri tehtävätyyppeihin. Hän kertoi psykologian jaoston kehittämisvisioista esimerkiksi psykologian yo-kokeen laadullisista kehittämispyrkimyksistä.Tavoitteena on vahvistaa lukion psykologian opetuksen tutkimusperusteisuutta ja ilmiöpohjaisuutta. Sähköisessä psykologian yo-kokeessa on kolmenlaisia tehtävätyyppejä: perustehtävät, soveltavat tehtävät ja kehittelytehtävät. Kaikki tehtävät voivat sisältää aineistoja (kuva, teksti, kuvio, taulukko, video). Psykologian sähköisessä kokeessa riittää toistaiseksi tekstinkäsittelytaidot. Vastauksen voi varustaa taulukolla tai kuviolla, ja monessa tapauksessa se voi olla mielekästä. Kuvakaappauksia voidaan tehdä esim. videosta, muttei sitä välttämättä vaadita.
Kokeessa vastataan 5 tehtävään 9:stä. Kokelaan tulee vastata korkeintaan kahteen kutakin tehtävätyyppiä edustavaan tehtävään. Kokeen yhteispistemäärä on korkeintaan 120 p. (3 x 20 p. + 2 x 30 p.). Hakkarainen kertoi myös vastausten arvioinnin kriteereistä.

Maija Ferchen esitteli syksyn 2015 tehtävien aviointia, vastausten vahvuuksia ja heikkouksia.

Iltapäivällä meillä oli työpajatyöskentelyä Marja Oilingin johdolla. Koetehtävätyöpajassa laadimme yhdessä uudentyyppisiä, uuden opsin mukaisia koetehtäviä, joita voi käyttää sekä Abitti-ympäristössä että muunlaisissa sähköisissä kokeissa. Tavoitteena on vahvistaa opettajan valmiuksia ohjata koetehtävien avulla opiskelijoita valmentautumaan sähköisiin ylioppilaskokeisiin.

Koulutuksesta sain paljon tietoa sähköisestä ylioppilaskokeesta ja ennen kaikkea mielenrauhaa. Muutokset ovat haasteita, mutta uskon, että niistä selvitään kunnialla!


sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Sosiaalipsykologinen tutkimus viidesluokkalaisilla

Lukion sosiaalipsykologian ryhmä teki pienen psykologisen tutkimuksen viidesluokkalaisilla. Kyseessä oli mukaelma Solomon Aschin kuuluisasta janakokeesta. Se on klassinen koe ryhmäpaineesta.  Siinä koehenkilö arvioi janojen pituuksia ryhmässä, jossa on hänen lisäkseen kuusi ennalta ohjeistettua valekoehenkilöä. Valekoehenkilöt olivat psykologian opiskelijoita. He lausuivat peräkkäin ääneen käsityksensä siitä, mikä esitetyistä kolmesta janasta on erillisen vertailujanan pituinen. Kokeen varsinaisesta tarkoituksesta tietämätön, oikea koehenkilö (siis viidesluokkalaiset) sanoivat oman arvionsa  viimeisenä. Varsinaiset koehenkilöt olivat koetilanteessa yksin, eivätkä siis kuulleet toistensa vastauksia. Ideana oli siis se, että jos lukiolaiset vastaavat väärin, niin myöntyykö varsinainen koehenkilö ryhmäpaineeseen. 

Seuraavassa tuloksia psykologian ryhmän tutkimuksesta.

Ensimmäisellä kierroksella valekoehenkilöinä toimivat lukiolaiset vastasivat oikein.  Ensimmäisellä kierroksella viidennen luokan 23:sta oppilaasta 22 vastasi oikein. Toisella kierroksella kaikki valekoehenkilöt vastasivat johdonmukaisesti väärin. Tähän kierrokseen osallistui 22 varsinaista koehenkilöä.  Heistä 4 mukautui väärään vastaukseen eli alistuivat ryhmän paineen alla. Prosentteina tämä on 8.8 %. Tämä tutkimus siis tutkii konformisuutta eli taipumusta yhdenmukaiseen käyttäytymiseen.

Konformisuutta on tutkinut esim. Solomom Asch. Hänen tutkimuksissaan noin 33 % taipui ryhmäpaineen alla vähintään kerran.  Lähes joka kymmenes Aschin koehenkilöistä taipui ryhmäpaineeseen joka tutkimuskerralla. Vain joka neljäs koehenkilö pystyi vastustamaan täysin joka tutkimuskerralla.   Aschin tutkimuksissa tutkittiin aikuisia . Viidennen luokan oppilaat olivat siis varsin itsenäisiä, evätkä olleet kovin helposti johdateltavissa.  Toki ehdimme tutkia vain kaksi kierrosta, eivätkä tulokset ole täysin vertailukelpoisia. Myös tutkimustilanne oli hieman erilainen, kun oppilaat tiesivät muidenkin osallistuvan tutkimukseen. 

Psykologian opiskelijat kokivat tutkimuksen tekemisen mielenkiintoisena  ja olisi jatkossakin antoisaa tehdä yhteistyötä koulukeskuksen oppilaiden kanssa.

Kurssin opettajana toimi Sirpa Löytöluoma-Herrala

lauantai 26. marraskuuta 2016

Etsimässä ponnistusalustaa Digiloikkaan

Tampereem LUMATE-keskus järjesti mainion koulutuspäivän, jossa saimme hyviä vinkkejä opetukseen. Sami Suhonen kertoi omista opetuskäytänteistään: Käänteisen opettamisen idea on jossakin mielessä pyörinyt mielessäni jo aiemmin, joten oli mielenkiintoista kuulla, miten sitä on toteutettu. Luennolla tuli vastaan myös uusia digityökaluja.Erityisen ilahtunut olin sivustosta, jolta voi huoletta hakea kuvia omiin esityksiinsä. PowerPointin videoksi muuntaminen oli myös mielenkiintoinen asia. Tehtävien ratkaisujen videomiseen Suhonen oli keksinyt hyvin yksinkertaisen ja kätevän tavan. Digittääkö opetuksessasi löytyy oheisesta linkistä.
Erittäin milenkiintoinen oli päivän toinenkin aihe, fysiikan sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Tietojamme täsmennettiin ja erityisen tärkeää oli saada keskustella ylioppilatutkintolautakunnan edustajan kanssa. Paljon huolta herätti se, että työkalut fysiikan, kemian ja matematiikan tehtävien tekemiseen ovat vielä pahasti hakusessa. Kouluissa olisi kovasti tarvetta päästä harjoittelemaan niiden käyttöä. Tämä koskee niin oppilaita kuin opettajiakin. Murheellista on, että opettajien täydennyskoulutus on pitkälti sen varassa, että opettajat omalla ajallaan korvauksetta opettelevat eri ohjelmia tietämättä vielä täysin, mikä niistä oikeasti on käyttökelpoinen ja mitä hyvältä fysiikan/matematiikan/kemian  ratkaisulta loppujen lopuksi odotetaan.
Saman tapaisia huolenaiheita nousi esiin Opinlakeuden Kurikassa järjestämässä matikkaillassa. Illan aikana tutustuttiin Geogebran käyttöön ja silmäiltiin hieman abittia. Yhteinen mielipide löytyi ainakin siitä, että erilaisten ohjelmien opettaminen oppitunneilla syö oppianeen omien sisältöjen opiskelua. Tosiasia on, etteivät yläkoulusta lukioon tulevat nuoret osaa käyttää luonnontieteissä ja matematiikassa tarvittavia ohjelmistoja. Toinen tosiasia on se, että opettajien täydennyskoulutus ei ole pysynyt täyttä laukkaa etenevän digiloikan vauhdissa. Nyt tarvittaisiin osaavia kouluttajia luma-aineitten opettajien tueksi.

torstai 24. marraskuuta 2016

Talousmatikkaa paikan päällä 1

Kakkosluokkalaisten talousmatematiikan kurssi on hyvässä vauhdissa ja ensimmäiset pistaritkin Kahootilla pidettynä.
Alamme olla siinä vaiheessa, että siirrymme sijoittamiseen ja silloin ajantasainen tietämys aiheesta sijaitsee luokkahuoneen ulkopuolella. Olemme saaneet onneksemme taas audiessin POP-pankin paikalliseen konttoriin (liikevaihdoltaan POP-pankkien suurin yksikkö, eli Suupohjan Osuuspankki).
Ennakkotietojen mukaan saamme rataisannoksen juuri opiskelijoille suunnattua sijoittamistietoutta. Kuulemme varmaankin asuntosäästämisestä, erityisesti ASP-muotoisesta sekä opintolainojen erilaisista mahdollisuuksista.
H-hetki on ensi viikon tiistaina ja sen jälkeen palaamme asiaan.

perjantai 18. marraskuuta 2016

CERNin poppoolla yrittäjyyshenkeä

Tiedeopiskelu on hyvässä vauhdissa koulukohtaisella hiukkasfysiikan kurssilla. Olemme aluksi ottaneet yhdessä selvää standardimallista, hiukkaskiihdyttimistä ja ilmaisimista. Nyt on meneillään tutkielmien kirjoitusvaihe. Loppukuusta matkaamme Ilmajoelle tapaamaan Ilmajoen ja Nurmon opsikelijoita, joiden kanssa yhdessä suuntaamme CERNiin tammikuun toisella viikolla.

Opiskelun ohessa olemme keränneet rahaa matkakassaan: Olemme lähestyneet kaupunkia, yrityksiä ja eri yhteisöjä stipenditoivomuksilla. Vanhenpainiltojen kahvitusten hoitaminen tarjottavineen ja tarjoilijoineen sekä isänpäivän aattona pidetyt myyjäiset ovat antaneet hyvää kokemusta tapahtumasuunnittelusta ja järjestelyistä.
Aikamoisia jauhopeukaloita nuoret olivatkin, niin ihania herkkuja myyntipöydältä löytyi!



                 

Tervetuloa vanhempainiltaan! Vapaaehtoisella kahvirahalla sai
ihanaa suklaapiirakkaa! Valtteri ja Jukka toimivat kahvinkaatajina
.

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

LUMA-viikon vierailukohteena TTY:n abipäivä

Koeviikosta huolimatta suuntasimme Tampereen teknillisen yliopiston abipäivään ottamaan selvää, millaista on yliopisto-opiskelu:

Vierailu Tampereen teknillisen yliopiston abipäivässä tiistaina 8.11 oli mielenkiintoinen. 
Sain lisätietoa kyseisestä laitoksesta, erilaisista teknillisistä aloista sekä yliopistoelämästä ylipäätään. Tulevaa opiskelupaikkaa hakiessa tämä kokemus on varmasti hyödyksi, vaikka lopulta opiskelisikin jossain muualla. TTY:n opiskelijoiden kokemukset ja neuvot auttavat ymmärtämään elämää yliopistolla ja tulevat luultavasti tarpeeseen vielä omissa opinnoissa. Opiskelijat eivät osanneet suoraan sanoa, miten lukiojärjestelmää tulisi muuttaa, jotta hyppy yliopistoon olisi pienempi, mutta matematiikkaan, luonnontieteisiin ja kieliin kehotettiin panostamaan. 
TTY on hieno paikka ja sen henkilökunta vaikuttaa osaavalta.

Eero Y-R


Myös me opettajat kyselimme, mihin lukio-opinnoissa tulisi panostaa, jotta yliopistossa opiskelu sujuisi jouhevasti. Teknillisessä yliopistossa esille nousivat tietenkin matematiikka, luonnontieteet ja tietotekniikka. Koodauksen osaaminen olisi eduksi, muttei välttämätöntä, sillä sen saloihin perehdytetään heti opintojen alussa. Kaikilla aloilla tärkeitä asioita ovat englanninkielentaito, vuorovaikutus- ja yleensä yhteistyötaidot sekä kyky ottaa vastuuta omasta oppimisesta.

Reissu oli valaiseva sekä opiskelijoille että mukana olleille opettajille. Suosittelemme!
Ja facebook todistaa, että olimme paikalla:






Tutlab

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Abittia, Nettiniiloa ja koulutusta



Viimeistään viime lauantaina piti abittikokeiden ja Nettiniilon salojen aueta myös vähemmän aiheeseen perehtyneille. Meillä oli nimittäin ”Niilo itse”, eli Janne Cederberg vääntämässä asiaa oikein rautalangan kanssa. Perustoiminnot tulivat kaikille hyvin selväksi, mutta myös jo hieman pidemmälle edenneet ja kokeneemmat käyttäjät saivat tilaisuudesta paljon. Kun asiantuntijan sai ihan lähietäisyydelle, niin pystyimme tenttaamaan myös tarkemmat tekniset detaljit selville sillä pieteetillä, että nyt luulisi homman luistavan. Kun vielä ”kävelimme läpi” kaikki kokeen vaiheet laadinnasta arviointiin ja erilaiset työvälineohjelmat päälle, paukahti siinä tiimellyksessä mieleen useampikin kysyttävä asia, joka oli aiemmin jäänyt vaivaamaan tuonne mielen hämyiseen horisonttiin. 

Päivä oli varmasti hyödyllisempi, kuin jossain kouluttajan tiloissa toteutettu vastaava. Pelattiinhan siinä omilla piuhoilla, tukiasemilla ja kokeilla, vieläpä omissa tiloissa. Nyt meillä kaikilla on taas pykälän enemmän tietämystä ja itseluottamusta syöksyä sähköistyvän lukion syövereihin. Toinen selvästi iso pykälä samaa luottoa vuoltiin TVT1 –kurssilla, jonka puitteissa jokainen ensimmäisen vuosikurssin opiskelija on vihitty samoihin saloihin. Jokainen opiskelija on tuonut sen henkilökohtaisen päätelaitteensa kouluun ja se on buutattu Abittiin niin monta kertaa, että tiedetään homman onnistuvan myös koeviikolla. Jokainen on myös harjoitellut eri työvälinohjelmien käyttöä, kuvankaappauksia ym. Abittikokeessa tarpeellisia taitoja. Kun tähän taustaan lisätään koeviikkoja varten luotu Abitti -päivystäjien ja –varapäivystäjien työnjako saa seuraava koeviikko tulla taas hieman pienemmän jännityksen vallitessa.

torstai 6. lokakuuta 2016

Classroom luokassa: fysiikan työkurssi ja fy5 arviointia

Classroom on ollut opetuskäytössäni jo jonkin aikaa. Keväällä halusin kokeilla, miten fysiikan työkurssin materiaalin jakaminen ja työselostusten palauttaminen Classroomin kautta onnistuu. Ja hyvinhän se onnistui! Jokainen työ oli omana tehtävänään, jonka kansioihin työselostukset palautivat. Kuvaajat piirrettiin pääasiassa oppilaiden itse valitsemalla ohjelmalla, yleensä Google sheetsillä. Opettajan kannalta riemastuttavia olivat oppilaiden työselostuksiin liittämät videot. Arviointi sujui kätevästi, sillä palautetut työt löytyivät omista kansioistaan. Yksittäisten töiden arvioinnit sai kootuksi yhteen taulukkoon, jota käytin osana kurssiarviointia.

Toisella mekaniikan kurssilla (fy5) kokeilin arvioinnin apuna suunnittelemaani Google sheets taulukkoa, johon oppilaat merkitsivät värikoodilla, miten kotitehtävien tekeminen onnistui. Tähän päädyin, koska minua kiinnosti, miten kotitehtävien tekeminen sujui melko haastavalla kurssilla. Ohessa pari esimerkkipalasta siitä, millaisia palautteita sain. Tavoitteeni oli, että olisin näin pystynyt regoimaan nopeasti asioihin, jotka oppilaista tuntuivat vaikeilta. Tavoite oli hyvä, mutta tällaista arviointia pitäisi nähtävästi tehdä enenmmän, jotta oppilaat huomaisivat sen hyödyllisyyden. ( Osa oppilaista jätti arvioinin tekemättä .) Kurssiarvioinnissa käytin taulukoita hyväkseni. Hyödyllisyydestä voidaan toki olla montaa eri mieltä: Kysyin erään kustantajan oppimateriaaliesittelyssä, onko tällaisen arvioinnin tekeminen mahdollista heidän tuottamissaan materiaaleissa. Vastaus oli tyly: ketä kiinnostaa, kuinka oppilaat kotitehtäviä tekevät. No, minua kiinnosti!




keskiviikko 28. syyskuuta 2016

IPadit keskellä kylmää sotaa

Historian 3. kurssilla kylmää sotaa ja sen kriisejä on perinteisesti opiskeltu ryhmätöiden avulla ja niin myös tänä vuonna. Vähän tavallisuudesta poiketen ryhmät saivat tällä kertaa työstää esityksiään Ipadien avulla ja tarkoituksena oli saada aikaan jotain muuta kuin perinteinen power point kavalkadi. Ohjeistuksena oppilaille oli, että esityksen tulisi sisältää oppilaiden omaa puhetta,  siinä tuli vastata antamiini kysymyksiin ja se oli saatava kurssin google classroomiin muiden kurssilaisten nähtäville koeviikkoa silmällä pitäen. Muutoin opiskelijat saivat vapaat kädet toteutuksen suhteen. Tehtävänantoon liittyi myös itsearviointi.

Ryhmätöitä sai valmistella oppitunneilla. Kaiken kaikkiaan töiden parissa vierähti neljä oppituntia. Siinä ajassa oppilaat tekivät tiedonhaun, laativat käsikirjoituksen ja toteuttivat esityksensä. On toki huomiotava, että osa ryhmistä joutui jatkamaan esityksen valmistelua omalla ajallaan. Lopuksi ehdimme tietenkin myös katsoa valmiit työt läpi.

Kokonaisuutena arvioiden ryhmätöihin ei mennyt juurikaan enempää aikaa kuin aiempina vuosina. Tiedonhaku vei ryhmästä riippuen sen ajan, minkä se on vienyt aiemminkin ja tuntuu, että tekniikan haltuunotto tapahtui työn ohessa, pitkälti vertaistutoroinnin avulla. Kaikki ryhmät taisivat muuten työstää esityksensä IMovies ohjelmalla, joka oli osalle opiskelijoista viime vuoden kursseilta tuttu juttu.

On vaikea arvioida, miten hyvin ryhmät tulivat välittäneeksi omasta aiheestaan hankkimaansa tietoa muille ryhmille. Omiin aiheisiinsa ryhmäläiset olivat joka tapauksessa onnistuneet uppoutumaan melko hyvällä menestyksellä ja ohessa tuli nyt mahdollisuus kokeilla, miten Ipad-laitteita voi hyödyntää suullisen esityksen tallentamiseen ja muokkaamiseen. Tämä tuli esiin myös itsearvioinneissa; moni koki saaneensa hyvin asiaa irti omasta aiheestaan, osa katsoi laitteiden testailun olleen hyödyllistä.

lauantai 10. syyskuuta 2016

Ammattimatikka - hankeviikon integraatiokurssi



Kysymys “Mihin tätä matematiikkaa oikein tarvitaan?” tulee jokaiselle opiskelijalle mieleen aina silloin tällöin kaavoja päntätessä. Kurssin tavoitteena oli avata matematiikan merkitystä ja tarpeellisuutta erilaisissa ammateissa. Samalla kertasimme myös niitä laskutaitoja, jotka korostuivat eri ammateissa laskemalla erityyppisiä harjoitustehtäviä. 

Eri alojen matemaattisten taitojen vaatimuksiin tutustuimme aluksi kirjallisuuden avulla ja pohtimalla yhdessä matematiikan merkitystä koulun ulkopuolella. Käytännön tietoa saimme vierailemalla lukion lähialueilla erilaisissa työpaikoissa. Ennen vierailua mietimme etukäteen mitä matemaattisia taitoja kyseisessä mahdollisesti ammatissa tarvitaan ja sitten vierailun jälkeen katsoimme olimmeko arvioineet taidot etukäteen oikein ja täydensimme listaa tarvittaessa. Tuotokset kirjattiin classroomissa, jossa kaikki saivat tehdä ja kommentoida annettuja tehtäviä.

Kävimme kuulemassa hiusalan yrittäjää, lukion rehtoria, komisariota, eläinlääkäriä, palopäällikköä, rakennustekniikan insinööriä sekä moniala yrittäjää. Kaikilta saimme kuulla miten tärkeää on osata peruslaskutaidot sekä prosenttilaskentaa. Monessa ammatissa käytettiin matematiikkaa myös erilaisten asioiden mallintamiseen, analysointiin ja ennustamiseen. Tilastojen tulkinta ja analysointi sekä budjetointi olivat myös monen ammattilaisen arkea.

Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan kurssin oli hyödyllinen ja avarsi heidän näkemystään matematiikan osaamisen tärkeydestä työelämässä. Samalla opiskelijat saivat erinomaisia ohjeita ja tietoja ammattiin opiskelusta ja itse ammatista. Vierailut olivat kiinnostavia ja niitä toivottiin lisää.

Satu Latva-Kyyny

maanantai 5. syyskuuta 2016

Valmistautumista tiedeprojektiin: CERN-lukioseminaari Jyväskylän yliopistolla




Aineen rakenne
ja
maailman-
kaikkeuden
synty



 Ensimmäinen luento CERN-lukioseminaarissa käsitteli aineen rakennetta ja maailmankaikkeuden syntyä. Luennon piti kosmologina työskentelevä Sami Nurmi.
  Aine koostuu atomeista, jotka pohjimmiltaan koostuvat pienen pienistä alkeishiukkasista.  Näiden alkeishiukkasten tutkiminen on tärkeää, koska siten saadaan selville, miten luonnonlait pohjimmiltaan toimivat.
  Kaikkia alkeishiukkasia, eli kvarkkeja (atomin ytimessä), leptoneita (mm. elektronit ja neutriinot) ja Higgsin bosonia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaa hiukkasfysiikan standardimalli. Se on ennustanut löydettäväksi hiukkasia, jotka nyt on havaittu, kuten vuonna 2012 löydetty Higgsin bosoni. Higgsin bosoni määrää kaikkien hiukkasten massan. Standardimalli ei kuitenkaaan selitä ihan kaikkea, ja sen laajentamiseksi tarvitaan uusia havintoja.
  Alkeishiukkasfysiikassa hiukkasta ei ajatella kiinteänä pallona, vaan hiukkanen on eräänlainen häiriö kentässä. Alkeishiukkasten paikkaa ja nopeutta ei voida määrittää tarkasti, vaan niitä mitataan vain todennäköisyyksinä, mitä varten on olemassa aaltofunktio. Hiukkasen aallonpituus on kääntäen verrannollinen sen energiaan, joten pienen pienten hiukkasten tutkimiseen tarvitaan valtavasti energiaa.
 Koska energiaa tarvitaan niin paljon, on alkeishiukkasten tutkimiseen käytännössä kaksi mahdollisuutta, hiukkaskiihdyttimet ja kosmologiset havainnot. Esimerkiksi CERNin LHC-kiihdyttimessä valonnopeudella liikkuvat hiukkaset törmäytetään toisiinsa, ja törmäyksessä vapautunut energia siirtyy törmäyksessä syntyneisiin hiukkasiin, joita tutkimalla voidaan tehdä päätelmiä alkuperäisten hiukkasten ominaisuuksista. Kosmologisten havaintojen avulla, joita tehdään satelliiteilla, saadaan tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta ja siitä, millainen  maailmankaikkeus on ihan alkuaikoina ollut. Siten voidaan saada tietoa myös hiukkasten rakenteesta ja ominaisuuksista.
 Maailmankaikkeus on alkuaikoina ollut vain nuppineulan pään kokoinen ja erittäin kuuma, mutta vanhetessaan se laajeni ja jäähtyi. Ajasta, jolloin maailmankaikkeus oli nuppineulan pään kokoinen ei ole pystytty selvittämään mitään, mutta laajenemisen jälkeisestä ajasta on saatu selville erilaiset hiukkaset ja muut yleisesti tunnetut fysiikan lait, jotka standardimalli pystyy selittämään.
 Standardimalli selittää kuitenkin vain 5% maailmankaikkeudesta, koska loput 95% ovat pimeää energiaa ja pimeää ainetta, mitä se ei pysty selittämään. Noin 68% on pimeää energiaa eli tyhjiöenergian kaltaista ainetta, jolla on negatiivinen paine. Loput noin 27% on pimeää ainetta esim. uusia hiukkasia, jotka eivät tunne vahvaa heikkoa tai sähkömagneettista voimaa.
 Pimeää ainetta ei pystytä näkemään suoraan vaan painovoiman kautta. Siitä on tehty suuri joukko havaintoja teleskooppien avulla.


Nelli ja Sinja


Tiedeopiskelu CERNissä


CERN-lukioseminaarin toinen luento käsitteli tiedeopiskelua CERNissä. Luennon alussa kerrottiin hieman projektin historiasta, kuten reissun osallistujamääristä sekä sen järjestäjistä. Projektin on aloittanut Riitta Rinta-Filppula. Hänen jäädessään eläkkeelle vetovastuun on ottanut luennon pitäjä Katri Lassila-Perini.
Suuri osa luentoa kului kerrottaessa tulevan reissumme alustava ohjelma. Siihen kuuluu niin luentoja kuin vierailuja tutkimuslaitoksen tiloissa. Eräs mielenkiintoinen mahdollinen vierailuohjelman osa on sumukammion rakentaminen. Sumukammion sisällä varattujen hiukkasten kulku näkyy niin sanottuina sumujälkinä. Tämän lisäksi suunnitelmissa on vierailu esim. CMS-koeasemalle, missä esimerkiksi löydettiin Higgsin bosoni.
Luento oli kohtuullisen mielenkiintoinen, oli mukava saada selville millainen ohjelma tulon päällä on, sekä kuulla hieman edellisistä CERNiin tehdyistä reissuista.


Lucas


Fysiikan tutkielmien kirjoittaminen ja julkaiseminen

Päivän kolmannen luennon aiheena oli fysiikan tutkielmien kirjoittaminen ja julkaiseminen. Luennon piti Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.Siinä käsiteltiin hyvän tutkielman sisältöä ja asioita, jotka tulee ottaa huomioon tutkielmaa tehtäessä ja sitä julkaistaessa.
Tutkielmaa kirjoittaessa lähteet ovat tärkeässä roolissa. Tiedon täytyy perustua useaan lähteeseen ja eri lähteitä tulee arvioida kriittisesti. Lähteet on myös aina mainittava julkaisussa.
Tieteellisten tekstien tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa tai ainakin avata uusia näkökulmia asiaan. Tieteellinen teksti on oltava helposti tunnistettavaa. Siksi tieteellisen tekstin kirjoittajan tulee osata monia taitoja. Väitteille on löydettävä tieteelliset perustelut. Tieteellisen tekstin kirjoittajan on osattava arvioida tekstiään kriittisesti lukijan näkökulmasta. Tieteellisessä tutkimuksessa on tärkeää, että muut voivat toistaa kokeet ja saada saman tuloksen. Näin voidaan olla varmoja tiedon paikkansa pitävyydestä.
Fysiikan alalla tieteellisten tekstien perusrakenne noudattaa varsin vakiintunutta kaavaa: johdanto, metodit, tulokset ja pohdinta.Lopuksi uusi tieto on julkaistava, jotta ihmiset voivat lukea siitä. Hyviä julkaisupaikkoja ovat esim. sanoma- ja viikkolehdet, kirjat, tieteelliset julkaisut jne. Julkaisun jälkeen tieto on kaikkien saatavilla.


Juuso


Vierailu syklotronilaboratorioon ja nanoteknologian tutkimuslaitokseen
Hiukkaskiihdytin Kuva: Nelli K-F


    Opastetulla kiihdytinlaboratoriokierroksella tutustuimme Jyväskylän yliopiston kiihdyttimiin ja muuhun niihin liittyvään laitteistoon. Meille kerrottiin muun muassa laitteiden toimintatavoista ja käyttökohteista. Kiihdytinlaboratorion kiihdyttimillä voidaan muun muassa tehdä materiaalitutkimusta ionisuihkujen avulla, säteilykestävyysmittauksia ja valmistaa lääketieteellisiä isotooppeja.
     Syklotroni on yliopiston suurin laite. Hiukkaset kiihdytetään spiraaliradan ja niitä ohjataan voimakkaiden sähkömagneettien avulla. Sitä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin ja sen suihkuvalikoima on Euroopan parhaita. Kiihdyttimen toiminnasta aiheutuu säteilyä, jonka vuoksi syklotronin ympärillä oli kolmen metrin paksuiset betoniseinät.
     Teimme myös ohjatun kierroksen fysiikan laitoksen Nanoscience Centeriin, jossa tutustuimme laboratoriotiloihin, laserlaboratorioon, sekä saimme nopean katsahduksen puhdastilojen toimintaan ja nanomateriaalien valmistukseen. Nanolabrassa tutkitaan muun muassa erilaisten synteettisten materiaalien valmistusta, sekä nanomateriaalien ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Tutkimusalana nanotiede onkin verrattain laaja, sillä se yhdistää hyvin sekä kemian, fysiikan että biologian alat.

Valtteri, Jukka ja Sami


Pitkän, mutta antoisan päivän päätteeksi yhteispotretti