keskiviikko 28. syyskuuta 2016

IPadit keskellä kylmää sotaa

Historian 3. kurssilla kylmää sotaa ja sen kriisejä on perinteisesti opiskeltu ryhmätöiden avulla ja niin myös tänä vuonna. Vähän tavallisuudesta poiketen ryhmät saivat tällä kertaa työstää esityksiään Ipadien avulla ja tarkoituksena oli saada aikaan jotain muuta kuin perinteinen power point kavalkadi. Ohjeistuksena oppilaille oli, että esityksen tulisi sisältää oppilaiden omaa puhetta,  siinä tuli vastata antamiini kysymyksiin ja se oli saatava kurssin google classroomiin muiden kurssilaisten nähtäville koeviikkoa silmällä pitäen. Muutoin opiskelijat saivat vapaat kädet toteutuksen suhteen. Tehtävänantoon liittyi myös itsearviointi.

Ryhmätöitä sai valmistella oppitunneilla. Kaiken kaikkiaan töiden parissa vierähti neljä oppituntia. Siinä ajassa oppilaat tekivät tiedonhaun, laativat käsikirjoituksen ja toteuttivat esityksensä. On toki huomiotava, että osa ryhmistä joutui jatkamaan esityksen valmistelua omalla ajallaan. Lopuksi ehdimme tietenkin myös katsoa valmiit työt läpi.

Kokonaisuutena arvioiden ryhmätöihin ei mennyt juurikaan enempää aikaa kuin aiempina vuosina. Tiedonhaku vei ryhmästä riippuen sen ajan, minkä se on vienyt aiemminkin ja tuntuu, että tekniikan haltuunotto tapahtui työn ohessa, pitkälti vertaistutoroinnin avulla. Kaikki ryhmät taisivat muuten työstää esityksensä IMovies ohjelmalla, joka oli osalle opiskelijoista viime vuoden kursseilta tuttu juttu.

On vaikea arvioida, miten hyvin ryhmät tulivat välittäneeksi omasta aiheestaan hankkimaansa tietoa muille ryhmille. Omiin aiheisiinsa ryhmäläiset olivat joka tapauksessa onnistuneet uppoutumaan melko hyvällä menestyksellä ja ohessa tuli nyt mahdollisuus kokeilla, miten Ipad-laitteita voi hyödyntää suullisen esityksen tallentamiseen ja muokkaamiseen. Tämä tuli esiin myös itsearvioinneissa; moni koki saaneensa hyvin asiaa irti omasta aiheestaan, osa katsoi laitteiden testailun olleen hyödyllistä.

lauantai 10. syyskuuta 2016

Ammattimatikka - hankeviikon integraatiokurssi



Kysymys “Mihin tätä matematiikkaa oikein tarvitaan?” tulee jokaiselle opiskelijalle mieleen aina silloin tällöin kaavoja päntätessä. Kurssin tavoitteena oli avata matematiikan merkitystä ja tarpeellisuutta erilaisissa ammateissa. Samalla kertasimme myös niitä laskutaitoja, jotka korostuivat eri ammateissa laskemalla erityyppisiä harjoitustehtäviä. 

Eri alojen matemaattisten taitojen vaatimuksiin tutustuimme aluksi kirjallisuuden avulla ja pohtimalla yhdessä matematiikan merkitystä koulun ulkopuolella. Käytännön tietoa saimme vierailemalla lukion lähialueilla erilaisissa työpaikoissa. Ennen vierailua mietimme etukäteen mitä matemaattisia taitoja kyseisessä mahdollisesti ammatissa tarvitaan ja sitten vierailun jälkeen katsoimme olimmeko arvioineet taidot etukäteen oikein ja täydensimme listaa tarvittaessa. Tuotokset kirjattiin classroomissa, jossa kaikki saivat tehdä ja kommentoida annettuja tehtäviä.

Kävimme kuulemassa hiusalan yrittäjää, lukion rehtoria, komisariota, eläinlääkäriä, palopäällikköä, rakennustekniikan insinööriä sekä moniala yrittäjää. Kaikilta saimme kuulla miten tärkeää on osata peruslaskutaidot sekä prosenttilaskentaa. Monessa ammatissa käytettiin matematiikkaa myös erilaisten asioiden mallintamiseen, analysointiin ja ennustamiseen. Tilastojen tulkinta ja analysointi sekä budjetointi olivat myös monen ammattilaisen arkea.

Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan kurssin oli hyödyllinen ja avarsi heidän näkemystään matematiikan osaamisen tärkeydestä työelämässä. Samalla opiskelijat saivat erinomaisia ohjeita ja tietoja ammattiin opiskelusta ja itse ammatista. Vierailut olivat kiinnostavia ja niitä toivottiin lisää.

Satu Latva-Kyyny

maanantai 5. syyskuuta 2016

Valmistautumista tiedeprojektiin: CERN-lukioseminaari Jyväskylän yliopistolla




Aineen rakenne
ja
maailman-
kaikkeuden
synty



 Ensimmäinen luento CERN-lukioseminaarissa käsitteli aineen rakennetta ja maailmankaikkeuden syntyä. Luennon piti kosmologina työskentelevä Sami Nurmi.
  Aine koostuu atomeista, jotka pohjimmiltaan koostuvat pienen pienistä alkeishiukkasista.  Näiden alkeishiukkasten tutkiminen on tärkeää, koska siten saadaan selville, miten luonnonlait pohjimmiltaan toimivat.
  Kaikkia alkeishiukkasia, eli kvarkkeja (atomin ytimessä), leptoneita (mm. elektronit ja neutriinot) ja Higgsin bosonia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaa hiukkasfysiikan standardimalli. Se on ennustanut löydettäväksi hiukkasia, jotka nyt on havaittu, kuten vuonna 2012 löydetty Higgsin bosoni. Higgsin bosoni määrää kaikkien hiukkasten massan. Standardimalli ei kuitenkaaan selitä ihan kaikkea, ja sen laajentamiseksi tarvitaan uusia havintoja.
  Alkeishiukkasfysiikassa hiukkasta ei ajatella kiinteänä pallona, vaan hiukkanen on eräänlainen häiriö kentässä. Alkeishiukkasten paikkaa ja nopeutta ei voida määrittää tarkasti, vaan niitä mitataan vain todennäköisyyksinä, mitä varten on olemassa aaltofunktio. Hiukkasen aallonpituus on kääntäen verrannollinen sen energiaan, joten pienen pienten hiukkasten tutkimiseen tarvitaan valtavasti energiaa.
 Koska energiaa tarvitaan niin paljon, on alkeishiukkasten tutkimiseen käytännössä kaksi mahdollisuutta, hiukkaskiihdyttimet ja kosmologiset havainnot. Esimerkiksi CERNin LHC-kiihdyttimessä valonnopeudella liikkuvat hiukkaset törmäytetään toisiinsa, ja törmäyksessä vapautunut energia siirtyy törmäyksessä syntyneisiin hiukkasiin, joita tutkimalla voidaan tehdä päätelmiä alkuperäisten hiukkasten ominaisuuksista. Kosmologisten havaintojen avulla, joita tehdään satelliiteilla, saadaan tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta ja siitä, millainen  maailmankaikkeus on ihan alkuaikoina ollut. Siten voidaan saada tietoa myös hiukkasten rakenteesta ja ominaisuuksista.
 Maailmankaikkeus on alkuaikoina ollut vain nuppineulan pään kokoinen ja erittäin kuuma, mutta vanhetessaan se laajeni ja jäähtyi. Ajasta, jolloin maailmankaikkeus oli nuppineulan pään kokoinen ei ole pystytty selvittämään mitään, mutta laajenemisen jälkeisestä ajasta on saatu selville erilaiset hiukkaset ja muut yleisesti tunnetut fysiikan lait, jotka standardimalli pystyy selittämään.
 Standardimalli selittää kuitenkin vain 5% maailmankaikkeudesta, koska loput 95% ovat pimeää energiaa ja pimeää ainetta, mitä se ei pysty selittämään. Noin 68% on pimeää energiaa eli tyhjiöenergian kaltaista ainetta, jolla on negatiivinen paine. Loput noin 27% on pimeää ainetta esim. uusia hiukkasia, jotka eivät tunne vahvaa heikkoa tai sähkömagneettista voimaa.
 Pimeää ainetta ei pystytä näkemään suoraan vaan painovoiman kautta. Siitä on tehty suuri joukko havaintoja teleskooppien avulla.


Nelli ja Sinja


Tiedeopiskelu CERNissä


CERN-lukioseminaarin toinen luento käsitteli tiedeopiskelua CERNissä. Luennon alussa kerrottiin hieman projektin historiasta, kuten reissun osallistujamääristä sekä sen järjestäjistä. Projektin on aloittanut Riitta Rinta-Filppula. Hänen jäädessään eläkkeelle vetovastuun on ottanut luennon pitäjä Katri Lassila-Perini.
Suuri osa luentoa kului kerrottaessa tulevan reissumme alustava ohjelma. Siihen kuuluu niin luentoja kuin vierailuja tutkimuslaitoksen tiloissa. Eräs mielenkiintoinen mahdollinen vierailuohjelman osa on sumukammion rakentaminen. Sumukammion sisällä varattujen hiukkasten kulku näkyy niin sanottuina sumujälkinä. Tämän lisäksi suunnitelmissa on vierailu esim. CMS-koeasemalle, missä esimerkiksi löydettiin Higgsin bosoni.
Luento oli kohtuullisen mielenkiintoinen, oli mukava saada selville millainen ohjelma tulon päällä on, sekä kuulla hieman edellisistä CERNiin tehdyistä reissuista.


Lucas


Fysiikan tutkielmien kirjoittaminen ja julkaiseminen

Päivän kolmannen luennon aiheena oli fysiikan tutkielmien kirjoittaminen ja julkaiseminen. Luennon piti Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.Siinä käsiteltiin hyvän tutkielman sisältöä ja asioita, jotka tulee ottaa huomioon tutkielmaa tehtäessä ja sitä julkaistaessa.
Tutkielmaa kirjoittaessa lähteet ovat tärkeässä roolissa. Tiedon täytyy perustua useaan lähteeseen ja eri lähteitä tulee arvioida kriittisesti. Lähteet on myös aina mainittava julkaisussa.
Tieteellisten tekstien tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa tai ainakin avata uusia näkökulmia asiaan. Tieteellinen teksti on oltava helposti tunnistettavaa. Siksi tieteellisen tekstin kirjoittajan tulee osata monia taitoja. Väitteille on löydettävä tieteelliset perustelut. Tieteellisen tekstin kirjoittajan on osattava arvioida tekstiään kriittisesti lukijan näkökulmasta. Tieteellisessä tutkimuksessa on tärkeää, että muut voivat toistaa kokeet ja saada saman tuloksen. Näin voidaan olla varmoja tiedon paikkansa pitävyydestä.
Fysiikan alalla tieteellisten tekstien perusrakenne noudattaa varsin vakiintunutta kaavaa: johdanto, metodit, tulokset ja pohdinta.Lopuksi uusi tieto on julkaistava, jotta ihmiset voivat lukea siitä. Hyviä julkaisupaikkoja ovat esim. sanoma- ja viikkolehdet, kirjat, tieteelliset julkaisut jne. Julkaisun jälkeen tieto on kaikkien saatavilla.


Juuso


Vierailu syklotronilaboratorioon ja nanoteknologian tutkimuslaitokseen
Hiukkaskiihdytin Kuva: Nelli K-F


    Opastetulla kiihdytinlaboratoriokierroksella tutustuimme Jyväskylän yliopiston kiihdyttimiin ja muuhun niihin liittyvään laitteistoon. Meille kerrottiin muun muassa laitteiden toimintatavoista ja käyttökohteista. Kiihdytinlaboratorion kiihdyttimillä voidaan muun muassa tehdä materiaalitutkimusta ionisuihkujen avulla, säteilykestävyysmittauksia ja valmistaa lääketieteellisiä isotooppeja.
     Syklotroni on yliopiston suurin laite. Hiukkaset kiihdytetään spiraaliradan ja niitä ohjataan voimakkaiden sähkömagneettien avulla. Sitä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin ja sen suihkuvalikoima on Euroopan parhaita. Kiihdyttimen toiminnasta aiheutuu säteilyä, jonka vuoksi syklotronin ympärillä oli kolmen metrin paksuiset betoniseinät.
     Teimme myös ohjatun kierroksen fysiikan laitoksen Nanoscience Centeriin, jossa tutustuimme laboratoriotiloihin, laserlaboratorioon, sekä saimme nopean katsahduksen puhdastilojen toimintaan ja nanomateriaalien valmistukseen. Nanolabrassa tutkitaan muun muassa erilaisten synteettisten materiaalien valmistusta, sekä nanomateriaalien ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Tutkimusalana nanotiede onkin verrattain laaja, sillä se yhdistää hyvin sekä kemian, fysiikan että biologian alat.

Valtteri, Jukka ja Sami


Pitkän, mutta antoisan päivän päätteeksi yhteispotretti

Abitti-tikut


Tikut järjestykseen