Integraatiokursseja arkistojen kätköistä vol 1.0

Uusia LOPS 2016 mukaisia integraatiokursseja odotelleessa ajattelin narauttaa arkistojen kätköistä esille jo aiemmin kokeiltua ja toimivaksi havaittua materiaalia. Alla jo toista kymmentä vuotta sitten kehitetty Luonnonvesien tila niminen biologian, maantieteen ja kemian integraatiokurssi, joka on toteutettu hieman vaihdellen kolmena eri vuonna Kauhajoen lukiossa. Joinakin vuosina olemme yhdistäneet kurssiin myös vierailun Kauhajoen elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitokseen, joka nykyisin toimii Seilabin alaisuudessa.

Kauhajoen lukion vaihtoviikon kurssi; Luonnonvesien tila

Oppiaineet:   Bi/Ge/Kem

Opettajat:      Simo Tolvanen, TuomasYli-Kokko

Ajankohta:    Toisen asteen vaihtoviikko 7.-11.4.2003

Kohderyhmä:Kaikki Suupohjan alueen toisen asteen opiskelijat

Kurssi alkoi maanantaina 7.4. klo 8,50 Kauhajoen lukiolla aloitusluennolla, jonka piti biologian lehtori Simo Tolvanen. Luennolla tutustuttiin erilaisiin luonnonvesien tilasta kertoviin, mitattavissa oleviin indikaattoriarvoihin, ja siihen mitä ne vesistöstä kertovat. samalla tutustuimme myös erilaisiin vesistötyyppeihin ja niiden esiintymiseen erilaisissa luonnonympäristöissä. Luennon jälkeen tutustuttiin GPS –paikantimen käyttöön ja erilaisiin paikkatietojärjestelmiin sekä maanmittaushallituksen Karttapaikka –verkkosivuihin. Tässä kului aamupäivä. Iltapäivä vietettiin näytteidenotossa Tuomas Yli-Kokon johdolla. Näytteitä noudettiin Kauhajoen keskustan alueelta Kauhajoesta ja Kokonkylän alueelta Päntäneenjoesta. Kauhajoesta näytteet otettiin ennen ja jälkeen kosken selvittääksemme kosken vaikutusta esim. veden happipitoisuuteen.

Kurssin toinen päivä tiistai alkoi tutustumisella Kauhajoen jätevedenpuhdistuslaitokselle. Puhdistamolla tutustuttiin kemialliseen ja biologiseen puhdistuslinjaan sekä uuteen ammonium–ionien saostuslaitokseen. Puhdistamolta otettiin näyte laitokselta jokeen lähtevästä linjasta. Samalla reissulla otettiin Aronkylän sillan pielestä näyte Ikkelänjoesta. Näin oli kaikki Kauhajoen haarat saatu katettua. Tiistai-iltapäivä pyhitettiin hieman pidemmälle näytteenottoreissulle. Näytteitä haettiin Nummijärvestä, Spitaalijärvestä sekä Kangasjärvestä. Nummijärvi on happikadosta kärsivä matala järvi turvetuotantoalueella. Spitaalijärvi on kirkas ja puhdas, mutta haavoittuvainen järvi Lauhan kansallispuistossa. Kangasjärvi on puhdas lähdepohjainen järvi hiekkakankaalla Isojoella. Kussakin pisteessä tutustuttiin karttaan ja pyrittiin havaittavien maastonpiirteiden avulla arvelemaan näytteen laatua. Samoin kussakin pisteessä kaivettiin GPS –paikannin esiin ja asetimme itsemme maailmankartalle.

Keskiviikkona käytiin otettujen näytteiden kimppuun lukion laboratorioluokassa. Näytteiden tutkimisessa käytettiin VWR Eurolabin vedentutkimussalkkua. Salkun avulla tutkittiin mm. ammonium- nitraatti, nitriitti- ja fosfaatti-ionien pitoisuudet sekä happipitoisuus, karbonaattikovuus ja kokonaiskovuus. Salkku mahdollisti tippakokeillaan tutkimusten helpon ja nopean läpiviennin. Ohjeet oli toki ensiksi käännettävä suomeksi (valmiiksi käännettyjä voi tiedustella Tuomaalta). Salkun ohjeiden lisäksi tutkittiin näytteistä mm. näkösyvyys, pH, sameus, lämpötila ja puskurointikyky. Laboratoriotyöskentelyn parissa kului myös hyvän mittainen pätkä torstaipäivää.

Osa ryhmistä ehti jo aloittamaan raporttien kirjoittelua torstain iltapäivästä.

Perjantaina lopeteltiin viimeisiä analyysejä ja tehtiin kurssipäiväkirjat. Päiväkirjoihin kirjattiin tehdyt kokeet tuloksineen. Tuloksia vertailtiin maastossa ja kartalta havaittuihin seikkoihin, joiden avulla pyrittiin selittämään havaitut erot eri vesinäytteiden välillä.

Kurssi soveltui vaihtelevuutensa ansiosta erittäin hyvin yhden viikon aikana läpikäytäväksi ja sai opiskelijoilta loistavaa palautetta.