tiistai 27. lokakuuta 2015

Integraatiokursseja arkistojen kätköistä vol 1.0


Uusia LOPS 2016 mukaisia integraatiokursseja odotelleessa ajattelin narauttaa arkistojen kätköistä esille jo aiemmin kokeiltua ja toimivaksi havaittua materiaalia. Alla jo toista kymmentä vuotta sitten kehitetty Luonnonvesien tila niminen biologian, maantieteen ja kemian integraatiokurssi, joka on toteutettu hieman vaihdellen kolmena eri vuonna Kauhajoen lukiossa. Joinakin vuosina olemme yhdistäneet kurssiin myös vierailun Kauhajoen elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitokseen, joka nykyisin toimii Seilabin alaisuudessa.




Kauhajoen lukion vaihtoviikon kurssi; Luonnonvesien tila

Oppiaineet:   Bi/Ge/Kem

Opettajat:      Simo Tolvanen, TuomasYli-Kokko

Ajankohta:    Toisen asteen vaihtoviikko 7.-11.4.2003

Kohderyhmä:Kaikki Suupohjan alueen toisen asteen opiskelijat

Kurssi alkoi maanantaina 7.4. klo 8,50 Kauhajoen lukiolla aloitusluennolla, jonka piti biologian lehtori Simo Tolvanen. Luennolla tutustuttiin erilaisiin luonnonvesien tilasta kertoviin, mitattavissa oleviin indikaattoriarvoihin, ja siihen mitä ne vesistöstä kertovat. samalla tutustuimme myös erilaisiin vesistötyyppeihin ja niiden esiintymiseen erilaisissa luonnonympäristöissä. Luennon jälkeen tutustuttiin GPS –paikantimen käyttöön ja erilaisiin paikkatietojärjestelmiin sekä maanmittaushallituksen Karttapaikka –verkkosivuihin. Tässä kului aamupäivä. Iltapäivä vietettiin näytteidenotossa Tuomas Yli-Kokon johdolla. Näytteitä noudettiin Kauhajoen keskustan alueelta Kauhajoesta ja Kokonkylän alueelta Päntäneenjoesta. Kauhajoesta näytteet otettiin ennen ja jälkeen kosken selvittääksemme kosken vaikutusta esim. veden happipitoisuuteen.

Kurssin toinen päivä tiistai alkoi tutustumisella Kauhajoen jätevedenpuhdistuslaitokselle. Puhdistamolla tutustuttiin kemialliseen ja biologiseen puhdistuslinjaan sekä uuteen ammonium–ionien saostuslaitokseen. Puhdistamolta otettiin näyte laitokselta jokeen lähtevästä linjasta. Samalla reissulla otettiin Aronkylän sillan pielestä näyte Ikkelänjoesta. Näin oli kaikki Kauhajoen haarat saatu katettua. Tiistai-iltapäivä pyhitettiin hieman pidemmälle näytteenottoreissulle. Näytteitä haettiin Nummijärvestä, Spitaalijärvestä sekä Kangasjärvestä. Nummijärvi on happikadosta kärsivä matala järvi turvetuotantoalueella. Spitaalijärvi on kirkas ja puhdas, mutta haavoittuvainen järvi Lauhan kansallispuistossa. Kangasjärvi on puhdas lähdepohjainen järvi hiekkakankaalla Isojoella. Kussakin pisteessä tutustuttiin karttaan ja pyrittiin havaittavien maastonpiirteiden avulla arvelemaan näytteen laatua. Samoin kussakin pisteessä kaivettiin GPS –paikannin esiin ja asetimme itsemme maailmankartalle.

Keskiviikkona käytiin otettujen näytteiden kimppuun lukion laboratorioluokassa. Näytteiden tutkimisessa käytettiin VWR Eurolabin vedentutkimussalkkua. Salkun avulla tutkittiin mm. ammonium- nitraatti, nitriitti- ja fosfaatti-ionien pitoisuudet sekä happipitoisuus, karbonaattikovuus ja kokonaiskovuus. Salkku mahdollisti tippakokeillaan tutkimusten helpon ja nopean läpiviennin. Ohjeet oli toki ensiksi käännettävä suomeksi (valmiiksi käännettyjä voi tiedustella Tuomaalta). Salkun ohjeiden lisäksi tutkittiin näytteistä mm. näkösyvyys, pH, sameus, lämpötila ja puskurointikyky. Laboratoriotyöskentelyn parissa kului myös hyvän mittainen pätkä torstaipäivää.
Osa ryhmistä ehti jo aloittamaan raporttien kirjoittelua torstain iltapäivästä.

Perjantaina lopeteltiin viimeisiä analyysejä ja tehtiin kurssipäiväkirjat. Päiväkirjoihin kirjattiin tehdyt kokeet tuloksineen. Tuloksia vertailtiin maastossa ja kartalta havaittuihin seikkoihin, joiden avulla pyrittiin selittämään havaitut erot eri vesinäytteiden välillä.

Kurssi soveltui vaihtelevuutensa ansiosta erittäin hyvin yhden viikon aikana läpikäytäväksi ja sai opiskelijoilta loistavaa palautetta.

torstai 22. lokakuuta 2015

Vierailu Söderfjärdenillä


Tiistaina 22.9 teimme tähtitieteen kurssilaisten ja henkilökunnan edustajien voimin vierailun Vaasaan, Söderfjärdenin meteorikraaterin Meteoriihelle. Matka Vaasaa kohti taittui joutuisasti, ja saavuimme paikalle juuri ajoissa todistaaksemme suurten kurkiparvien iltaisen vaelluksen yönviettosijoilleen merelle.
Meteoriihellä meitä odotti esittely, jossa kerrottiin kraaterin syntymästä ja rakenteesta, sen alueella tehdyistä tutkimuksista, sekä alueen historiasta ihmisasutuksen aikana. Esitelmän aikana myös kiersimme läpi Meteoriihen näyttelyn, jossa esitteillä oli mm. erilaisia kraaterissa esiintyviä kivilajeja, sekä mallinnus kraaterin tutkimusta varten poratusta, satoja metrejä syvästä reiästä. Auringon laskettua siirryimme observatorion puolelle katselemaan Vaasan Andromedan jäsenten meille tarjoamaa toista esitystä, jossa meille näytettiin kuvia yötaivaan kiinnostavista kohteista, sekä kerrottiin taivaan katseluun käytetyistä laitteista. Lopuksi siirryimme tarkkailemaan yötaivasta observatorion pääkaukoputkella, sekä kahdella kannettavalla pelikaukoputkella. Taivaan tarkkailu kesti muutaman tunnin ajan, jonka jälkeen matkan oli jatkuttava kotia kohti.
Kuu kuvattuna kaukoputken avulla.
Kuva: Rasmus Haapaniemi

Erityisesti taivaan katselusta moni oli silminnähden kiinnostunut, ja se olikin omasta mielestäni vierailun ehdoton kohokohta. Kaukoputken käyttö toi konkreettista kosketusta aiheeseen, jota ennemmin oltiin voitu käsitellä vain teorian kautta. Vastaavan kaltaiset tapahtumat ovatkin erittäin tärkeitä, etenkin kokeettomalle ja kirjattomalle kurssille, jossa tunteja on varsin vähän. Ne herättävät oppilaissa kiinnostusta ja innostavat toimimaan oma-aloitteisesti. Retkellä oli myös mahdollista saada paljon yleistietoa taivaan tarkkailusta harrastuksena.
Osittain hankalan retkestä teki se, että osallistujia oli paikalla niin paljon. Meteoriihen observatorion tilat ovat suunniteltu pienelle ryhmälle, ja kaikki osallistujat tuskin pääsivät näkemään kaikkia kohteita, joihin observatorion kaukoputki osoitti. Ryhmän ohjaaminen olisi myös ollut pienessä tilassa hankalaa, joten jouduttiin turvautumaan avoimeen ratkaisuun, jossa kaikki saivat osallistua toimintaan oman kiinnostuksen mukaan. Aikaa matkalle oli varattu riittävästi ja monen oppilaan kiinnostus ehtikin jo hiipua väsymyksen myötä loppua kohti mentäessä.

Kaiken kaikkiaan vierailu oli positiivinen, kiinnostava kokemus kaikille osallistujille, eikä kotimatkalla linja-autossa kantautunut valituksen sanaa. Itse lähtisin vastaavalle retkelle mielelläni uudestaan, ja toivon että tällaisia mahdollisuuksia tulisi tulevaisuudessa vastaan useammin.

Sami Salo

20150922_202149_Pano.jpg
Kuva: Petra Koivisto

maanantai 19. lokakuuta 2015

Integraatiokurssien aihioita putkahtelee

2016 opetussuunnitelmien preusteiden myötä tulevat oppiainesta integroivat teemakurssit lukioihin laajasti. Meillähän tämä on jo osittain tuttua kauraa aiemman vaihtoviikon perintönä. Vanhat kurssit eivät toki sellaisenaan taitu uusiin OPSeihin, eikä kuulukaan taittua, sillä ainoa pysyvä voima on  muutos. Koko opettajakuntamme valjastettiin miettimään uusien integraatiokurssien aihioita joko täysin uudelta pohjalta tai vanhoista jalostaen ja tuotoksia tiputtelee jatkuvasti.

Toistaiseksi olemme saaneet kurssiaihioita mm. kiehtovilla nimillä Sodan askelmerkit ja Kunst är ingen konst. Kunhan kaikki lehtorit saavat puserrettua aivokuorestaan omat ehdotuksensa julkaisemme kurssiaihiot tässä blogissa. Samalla voimme listata jo aiemmin ideoitujen kurssien pääspeksit. Kurrsien jatkokehittelyä seurataan sitten myöhemmin ja keväällä järjestettävällä hankeviikolla toteutuneista kursseista julkaistaan myös opiskelijoiden arviot sekä opettajan arvio kehitysajatuksineen.

Toivomme lämpimästi, että ajatusleikeistämme ja kokeilluistamme on apua ja hyötyä muille integraatiokurssien kanssa painiville.

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Loikka, ajatusloikka ja digiloikka

Viime viikolla, 8. - 9.10.  Opinlakeuden rehtoreita, yrittäjyyskasvatuksen projektipäällikkö sekä yksi MAA/TVT-opettaja osallistui benchmarking-matkalle Kaarinaan ja Turkuun Minna-koordinaattorin johdolla. Loikkasimme kyytiin ja huristelimme kuuraisen maiseman halki Kaarinan lukiolle. Siellä rehtori Kimmo Laitinen esitteli meille lukionsa toimintaa ja TVT-ratkaisuja. Esityksen lopulla saimme vielä tentata kahta lukion opettajaa, Pasia ja Mikaa, ja kysellä miten he ovat ottaneet tietotekniikan osaksi lukion arkea. Kysymyksiä sateli ja saimme kuulla miten tabletteja, kannettavia tietokoneita ja muuta opetusvälineistöä käytetään heillä opetuksessa.

Samana päivänä tutustuimme vielä Kerttulin lukioon rehtori Tapio Laineen johdolla. Kerttulin lukiossa toimii yleislukio, urheilulukio ja ICT-lukio. Yli sata vuotta vanhaan rakennukseen oli taiten remontoimalla saatu upeat puitteet oppimiselle. Mukana esittelemässä oli matematiikan ja tietotekniikan opettaja Juha Pitkänen. Kierroksella näimme vielä uudehkot kemian-, fysiikan sekä biologian luokat. Kateeksi käy, täytyy myöntää, remontin myötä Kerttuliin oli saatu ajanmukaiset työpöydät, pistorasia ym. kiskot pöytien yläpuolelle ja säilytystilaa ajanmukaisissa kaapeissa. Vanha täyspuinen kaappikin oli pitänyt säilyttää museoviraston vaatimuksesta mutta en usko, että se on erityinen rangaistus, sillä kaappi on tosi kaunis. 



Perjantaina 9.10. oli vuorossa Verkkoja kokemassa-seminaari Turun ammattikorkeakoulun tiloissa. Kuuntelimme opetusneuvos Aija Töytärin esitystä opetuksen modernisoimisesta ja digitalisoimisesta sekä opimme Meri-Tuulia Kaarakaiselta mitä Big Data on ja miten sitä voisi hyödyntää opetusalalla. 

Torstai-iltana ja paluumatkalla oli ajatushautomon vuoro. Jotta ylipäätään mitään digiloikkaa tapahtuisi, opettajien täytyy päästä koulutukseen ja vuorovaikutukseen ainekollegoiden kanssa. Hankeideoitakin mietittiin.

Ensi lukuvuodelle ja uuteen opetussuunnitelmaan saimme kosolti ideoita. Nyt on aika miettiä ja kehittää ideat toimiviksi ratkaisuiksi. Mihin TVT oikein taipuu? Miten sitä voi käyttää järkevästi? Miten se palvelee oppimista? Onko TVT jo vanha termi ja pitäisikö  puhua jostain muusta? Isojen lukioiden toiminnassa viehätti systemaattisuus ja järjestelmällisyys. Isoilla lukioilla on se etu, että ainekollegan löytää aina, joskus useampiakin, ja asioita voi tuumia yhdessä. Uutta OPSia me aiomme tuumia yhdessä parin lukion kanssa soveltuvin osin. Tuossa aineenopettajien osiossa voi sitten vaihtaa niitä ajatuksia ja osallistua lukioiden "digiloikkaan". 

lauantai 3. lokakuuta 2015

Gyl ol luanikas reissu



Hankkeen varoja käytiin taas törsäämässä ihan Raummal saakka. Hankevetäjä ja lehtori Nuuttila pyyhälsivät seitsemän aikaan lauantaiaamusta kohti MAOL ry:n syyskoulutuspäiviä Rauman lyseon lukiolle. Kuten aina, oli päivien anti kerrassaan oiva. Heti aamusta sovimme mm. IS-Vet OY:n edustajien kanssa Kauhajoella toteutettavasta koulutuksesta Pascon mittalaitteiden langattomien Air-link adaptereiden sekä Capstone ja SPARKvue ohjelmistojen tabletversioiden käyttökoulutuksesta. Koulutusta tyrkytetään totta kai muillekin Jokilarva –alueen lukioille. Yhtä lailla koulutusta paikkakunnalle ja koko Jokilarvalle sovittiin Casion Classpad ja ClassWiz tuotteista. Koulutukset toteutetaan loppuvuoden aikana, kunhan aikataulut saadaan selkiytymään. Samoista teemoista osallistuimme näin ensihätään tunnin työpajoihin. 

Painavaa asiaa oli myös avajaisluennossa sekä fysiikan ja kemian OPS-työn vaiheita ja opsin muutoksia käsitelleessä luennossa. Näiden lisäksi tallustimme omilla teillämme omaksumassa uutta tietoa mm. IR-spektroskopiasta, Edmodosta, Molviewistä ja Padleteistä. Kunhan nämäkin kaikki uudet välineet on jollain tasolla opiskeltu, on taas kehitys kehittynyt ja kovasti ;)


P.S. Tässä välissä on ehditty myös käydä opiskelijaporukalla vierailulla niin Söderfjärdenin tähtikaukoputkella, Sinäjoen AMK:n robottipajalla kuin Jyväskylän Yliopistollakin. Ainakin osasta reissuja on tulossa juttua tähänkin blogiin...loppujen osalta kurkkaappa myös maantiede- ja fysiikkablogit.