Lauantaina 19.11.2016 Suomen Lähetysseuran tiloissa Helsingissä Suomen uskonnonopettajien liitto järjesti seminaarin Uskonto ja media nyt. Kouluttajana toimi mediatutkija Lilly Korpiola. Seminaarin tavoitteena oli antaa niin teoreettista kuin pedagogisiakin välineitä uuden POPSin ja LOPSin edellyttämään uskonnon ja median tarkasteluun.
Lilly Korpiola aloitti seminaarin kertomalla uskonnon medioitumisesta. Hän antoi eväitä siihen, miten tarkastella opetuksessa uskontoihin liittyviä mediailmiöitä. Esityksessä hän antoi pedagogisia välineitä uskontojen ja median suhteiden tarkasteluun oppitunneilla. Seuraavaksi hän kertoi vihapuheesta, vastayhteisöllisyydestä, someraivosta, islamofobiasta, antisemitismista ja kristinuskon mediakohuista.
Ruokailun jälkeen aiheena oli uskonnon soft-power ja hard-power, se miten uskonto toimii vaikuttamisen keinona. Lilly Korpiola kertoi runsaiden esimerkkien avulla, miten Lähi-idän ja Aasian uskonnot ilmenevät mediassa ( esim. Islamismi, marttyyrius, ISIS ja uskontojen konliktit Lähi-idässä, länsimaihin brändätyt ilmiöt Aasian uskonnoissa).
Seminaaripäivän viimeisenä aiheena oli uskontohäpeä ja yhteiskuntatutkimus. Lilly Korpiola kertoi, miten uskonto jäsentyy jälkikristillisessä Euroopassa. Olemmeko oikeasti sekulaareja? Hän toi esille näkökulmia kysymykseen, onko uskontojen aika ohi Euroopassa.
Lilly Korpiola on aivan uskomaton esiintyjä. Hänellä on hämmästyttävän laaja tietopohja ja kyky liittää asioita suuriin kokonaisuuksiin. Seminaaripäivä kului aivan hujauksessa ja olisin mielelläni kuunnellut esitelmiöitsijää vielä toisenkin päivän. Tämän esityksen jälkeen jäi paljon sulateltavaa kotimatkalle ja vielä pitkälle tulevaisuuteenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti