Hankkeiden välisestä ystävyydestä...

Ultra Brata soveltava otsikko tarvinnee hieman valaistusta.
Koulullamme on samanaikaisesti menossa sähköisiin YO-kokeisiin valmistautuminen, OPS-työ ja ei ainoastaan yksi vaan peräti kaksi erillistä hanketta. Tuntuu nopeasti ajatellen pahalta n. 15 hengen organisaatiossa, mutta ei välttämättä ole likikään niin ahdistavaa, kuin voisi luulla.

Liikettä lukioon -hankkeen teemat osuvat melkoisen hyvin yksiin uuden lukion OPS:n tavoiteiden kanssa ja erityisesti integraatiokurrsien suunnittelussa on likimain tarpeetonta ajatella mikä on hankkeen toimintaa ja mikä on koulun normiarkea. Käytännössä toteamme että kun vaikkapa yhteistyökurssien suunnittelu tai valmistelu on vienyt sen verran aikaa, ettei se enää kuulu normaalin ns. YT-ajan piiriin, alkaa toiminta olemaan hankkeelta laskutettavaa. Näin kannattaa hyviä ideoita heruttaa ja hieroa kelloa vilkuilematta, silloin kun tilanne on otollinen. Toisaalta OPS luo valmiuksia sähköisten välineiden yleistymiselle ja siten sähköisille YO-kirjoituksille, joten kolme palikkaa on jo aika hyvin taputeltu samaan kassan.

Toinen yhdenaikanen hankkeemme on Erasmus+ hanke yhteistyössä portugalilaisen yhteisyökoulumme kanssa. Tätä hanketta vetää maantieteen ja biologian lehtorimme Simo Tolvanen ja olen itse myös tuon hankkeen hankeryhmässä mukana. Tämän hankkeen polttopisteessä on hankkeen nimen "Arctic wind and southern sun" mukaisesti uusiutuvat energiantuotantomuodot, jotka hyödyntävät erilaisia maantieteellisiä edellytyksiämme. Tämän kaltainen yhteen (tai oikeastaan kahteen) teemaan tutustuminen monelta kantilta (ilmiö, tekniikka, kustannusrakenne, valtiollinen ohjaus, kansantalous, ympäristövaikutukset) on kerrassaan erinomainen esimerkki LOPS-16 tavoitteissa olevista teemaopinnoista.

Hanketta varten on avattu yhteiset GoogleDrive -kansio, Facebookryhmä ja PedaNet -sivusto, minkä lisäksi yhteyttä on pidetty toistuvasti Skype-puheluin. Näillä tavoin TVT:n pedagogisesti mielekäs käyttö on myös ollut kovasti keskiössä, kuten muissakin tämän hetken ponnisteluissamme. Joudumme siis etenemään kieli keskellä ties mitä pitääksemme selvillä minkä hankkeen tavoitteita olemme kulloinkin ajamassa. Aina se ei ole helppoa, mutta kyllä ne työtunnit on tähän saakka aina saatu jompaan kumpaa osumaan...päällekäisyyksiä välttäen tietenkin.

Hankehöylä Tuomas

LibreOfficea Chromebookeille

Sähköisten yo-kirjoitusten lähestyessä meidänkin koulussa mietitään, miten parhaiten valmistautua uusiin koitoksiin. Koska meillä on opiskelijakäytössä Chromebookeja, tuottaa hieman päänvaivaa saada Digabissa käytössä oleva Libre Office käyttöön oppitunneilla. Tähän ongelmaan löytyi ainakin jonkinlainen ratkaisu pienellä Google-haulla. Havaitsimme nimittäin pilvipalvelun nimeltä rollApp, jonka avulla Libre Office käynnistyy kiltisti myös Chromebookin selaimeen. Testasin tätä maantieteen kakkoskurssilla ja teimme opiskelijoiden kanssa onnistuneesti pienen viivadiagrammin maailman väestönkavusta viime vuosikymmeninä.

Posterinäyttely Valon vuoden kunniaksi

Kuluva vuosi on  kansainvälinen valon vuosi. Koulussamme teemavuosi tulee näkymään fy1 kurssilaisten postereina ja kuvaamataitokurssilaisten taideteoksina. Valo on myös yhtenä  teemana yläkoulun oppilaille järjestettävässä LUMA-viikkotyöpajassa.

Valotaide on vielä toteutusvaiheessa, mutta viimeiset posterit ripustimme ihailtavaksi seinälle tämän viikon lopulla. Idea postereiden tekemiseen tuli Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselle tehdyltä tutustumiskäynniltä. Siellä meille esiteltiin postereita, joita nanotieteiden parissa tutkimustyötä tehneet olivat laatineet esitelläkseen omia tutkimustuloksiaan. Fysiikka 1 kurssin loppupuolella tuli sopiva aika kokeilla oppilaiden kanssa posterin tekoa kolmen oppitunnin ajan.

 Tutkimme ensin, miten posteri suunnitellaan ja tehdään. Netistä löytyy tähänkin nopeasti useitakin hyviä ohjeita. Tehtävänantona oli seuraava: " Tee posteri valosta. Kuvittele, että osallistut konferenssiin, jossa sinun aiheenasi on esitellä mielestäsi mielenkiintoisimmat valoon liittyvät ominaisuudet tai sovellukset. Ainoa rajoite sisällölle on se, että esiteltävien aiheiden on liityttävä valoon."

Oppilaat ryhtyivät työhön kahden tai kolmen hengen ryhmissä. Käytimme työvälineenä Google Driven Slides tai Drawingsia. Tutkin hieman myös netissä olevia posterinteko-ohjelmia, mutta totesin Driven välineiden olevan käyttökepoisimmat tässä tilantessa, kun aikaa työvälineopiskeluun ei ollut.  Esille nostettavien asioiden valinta tuotti joillekin hieman päänvaikaa. Kuvien ja tekstien asettelusta ja tietenkin sisällöstä käytiin välillä tiukkaakin keskustelua. Keskusteluissa pyysin oppilaita esittelemään jonkun tärkeän valon käytösovelluksen. Pyynnön toteuttaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Miten valoa tosiaan käytetään? Opettajan näkökulmasta oli hienoa seurata oppilaiden tapaa työskennellä, hakea tietoa, keskustella ja tehdä kompromisseja. Tiedollisen oppimisen ohella yhteistyötaidot saivat harjoitusta.

Lopputuloksena syntyi monta hienoa posteria, jotka nyt ilahduttavat laminoituna aulan seinillä. Ohessa joitakin työnäytteitä. Kuvien laatu on valitettavasti kännykkäkameraluokkaa.

Integraatiokursseja arkistojen kätköistä vol 1.0

Uusia LOPS 2016 mukaisia integraatiokursseja odotelleessa ajattelin narauttaa arkistojen kätköistä esille jo aiemmin kokeiltua ja toimivaksi havaittua materiaalia. Alla jo toista kymmentä vuotta sitten kehitetty Luonnonvesien tila niminen biologian, maantieteen ja kemian integraatiokurssi, joka on toteutettu hieman vaihdellen kolmena eri vuonna Kauhajoen lukiossa. Joinakin vuosina olemme yhdistäneet kurssiin myös vierailun Kauhajoen elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitokseen, joka nykyisin toimii Seilabin alaisuudessa.

Kauhajoen lukion vaihtoviikon kurssi; Luonnonvesien tila

Oppiaineet:   Bi/Ge/Kem

Opettajat:      Simo Tolvanen, TuomasYli-Kokko

Ajankohta:    Toisen asteen vaihtoviikko 7.-11.4.2003

Kohderyhmä:Kaikki Suupohjan alueen toisen asteen opiskelijat

Kurssi alkoi maanantaina 7.4. klo 8,50 Kauhajoen lukiolla aloitusluennolla, jonka piti biologian lehtori Simo Tolvanen. Luennolla tutustuttiin erilaisiin luonnonvesien tilasta kertoviin, mitattavissa oleviin indikaattoriarvoihin, ja siihen mitä ne vesistöstä kertovat. samalla tutustuimme myös erilaisiin vesistötyyppeihin ja niiden esiintymiseen erilaisissa luonnonympäristöissä. Luennon jälkeen tutustuttiin GPS –paikantimen käyttöön ja erilaisiin paikkatietojärjestelmiin sekä maanmittaushallituksen Karttapaikka –verkkosivuihin. Tässä kului aamupäivä. Iltapäivä vietettiin näytteidenotossa Tuomas Yli-Kokon johdolla. Näytteitä noudettiin Kauhajoen keskustan alueelta Kauhajoesta ja Kokonkylän alueelta Päntäneenjoesta. Kauhajoesta näytteet otettiin ennen ja jälkeen kosken selvittääksemme kosken vaikutusta esim. veden happipitoisuuteen.

Kurssin toinen päivä tiistai alkoi tutustumisella Kauhajoen jätevedenpuhdistuslaitokselle. Puhdistamolla tutustuttiin kemialliseen ja biologiseen puhdistuslinjaan sekä uuteen ammonium–ionien saostuslaitokseen. Puhdistamolta otettiin näyte laitokselta jokeen lähtevästä linjasta. Samalla reissulla otettiin Aronkylän sillan pielestä näyte Ikkelänjoesta. Näin oli kaikki Kauhajoen haarat saatu katettua. Tiistai-iltapäivä pyhitettiin hieman pidemmälle näytteenottoreissulle. Näytteitä haettiin Nummijärvestä, Spitaalijärvestä sekä Kangasjärvestä. Nummijärvi on happikadosta kärsivä matala järvi turvetuotantoalueella. Spitaalijärvi on kirkas ja puhdas, mutta haavoittuvainen järvi Lauhan kansallispuistossa. Kangasjärvi on puhdas lähdepohjainen järvi hiekkakankaalla Isojoella. Kussakin pisteessä tutustuttiin karttaan ja pyrittiin havaittavien maastonpiirteiden avulla arvelemaan näytteen laatua. Samoin kussakin pisteessä kaivettiin GPS –paikannin esiin ja asetimme itsemme maailmankartalle.

Keskiviikkona käytiin otettujen näytteiden kimppuun lukion laboratorioluokassa. Näytteiden tutkimisessa käytettiin VWR Eurolabin vedentutkimussalkkua. Salkun avulla tutkittiin mm. ammonium- nitraatti, nitriitti- ja fosfaatti-ionien pitoisuudet sekä happipitoisuus, karbonaattikovuus ja kokonaiskovuus. Salkku mahdollisti tippakokeillaan tutkimusten helpon ja nopean läpiviennin. Ohjeet oli toki ensiksi käännettävä suomeksi (valmiiksi käännettyjä voi tiedustella Tuomaalta). Salkun ohjeiden lisäksi tutkittiin näytteistä mm. näkösyvyys, pH, sameus, lämpötila ja puskurointikyky. Laboratoriotyöskentelyn parissa kului myös hyvän mittainen pätkä torstaipäivää.

Osa ryhmistä ehti jo aloittamaan raporttien kirjoittelua torstain iltapäivästä.

Perjantaina lopeteltiin viimeisiä analyysejä ja tehtiin kurssipäiväkirjat. Päiväkirjoihin kirjattiin tehdyt kokeet tuloksineen. Tuloksia vertailtiin maastossa ja kartalta havaittuihin seikkoihin, joiden avulla pyrittiin selittämään havaitut erot eri vesinäytteiden välillä.

Kurssi soveltui vaihtelevuutensa ansiosta erittäin hyvin yhden viikon aikana läpikäytäväksi ja sai opiskelijoilta loistavaa palautetta.

Vierailu Söderfjärdenillä

Tiistaina 22.9 teimme tähtitieteen kurssilaisten ja henkilökunnan edustajien voimin vierailun Vaasaan, Söderfjärdenin meteorikraaterin Meteoriihelle. Matka Vaasaa kohti taittui joutuisasti, ja saavuimme paikalle juuri ajoissa todistaaksemme suurten kurkiparvien iltaisen vaelluksen yönviettosijoilleen merelle.

Meteoriihellä meitä odotti esittely, jossa kerrottiin kraaterin syntymästä ja rakenteesta, sen alueella tehdyistä tutkimuksista, sekä alueen historiasta ihmisasutuksen aikana. Esitelmän aikana myös kiersimme läpi Meteoriihen näyttelyn, jossa esitteillä oli mm. erilaisia kraaterissa esiintyviä kivilajeja, sekä mallinnus kraaterin tutkimusta varten poratusta, satoja metrejä syvästä reiästä. Auringon laskettua siirryimme observatorion puolelle katselemaan Vaasan Andromedan jäsenten meille tarjoamaa toista esitystä, jossa meille näytettiin kuvia yötaivaan kiinnostavista kohteista, sekä kerrottiin taivaan katseluun käytetyistä laitteista. Lopuksi siirryimme tarkkailemaan yötaivasta observatorion pääkaukoputkella, sekä kahdella kannettavalla pelikaukoputkella. Taivaan tarkkailu kesti muutaman tunnin ajan, jonka jälkeen matkan oli jatkuttava kotia kohti.

Kuu kuvattuna kaukoputken avulla.
Kuva: Rasmus Haapaniemi

Erityisesti taivaan katselusta moni oli silminnähden kiinnostunut, ja se olikin omasta mielestäni vierailun ehdoton kohokohta. Kaukoputken käyttö toi konkreettista kosketusta aiheeseen, jota ennemmin oltiin voitu käsitellä vain teorian kautta. Vastaavan kaltaiset tapahtumat ovatkin erittäin tärkeitä, etenkin kokeettomalle ja kirjattomalle kurssille, jossa tunteja on varsin vähän. Ne herättävät oppilaissa kiinnostusta ja innostavat toimimaan oma-aloitteisesti. Retkellä oli myös mahdollista saada paljon yleistietoa taivaan tarkkailusta harrastuksena.

Osittain hankalan retkestä teki se, että osallistujia oli paikalla niin paljon. Meteoriihen observatorion tilat ovat suunniteltu pienelle ryhmälle, ja kaikki osallistujat tuskin pääsivät näkemään kaikkia kohteita, joihin observatorion kaukoputki osoitti. Ryhmän ohjaaminen olisi myös ollut pienessä tilassa hankalaa, joten jouduttiin turvautumaan avoimeen ratkaisuun, jossa kaikki saivat osallistua toimintaan oman kiinnostuksen mukaan. Aikaa matkalle oli varattu riittävästi ja monen oppilaan kiinnostus ehtikin jo hiipua väsymyksen myötä loppua kohti mentäessä.

Kaiken kaikkiaan vierailu oli positiivinen, kiinnostava kokemus kaikille osallistujille, eikä kotimatkalla linja-autossa kantautunut valituksen sanaa. Itse lähtisin vastaavalle retkelle mielelläni uudestaan, ja toivon että tällaisia mahdollisuuksia tulisi tulevaisuudessa vastaan useammin.

Sami Salo

Kuva: Petra Koivisto

Integraatiokurssien aihioita putkahtelee

2016 opetussuunnitelmien preusteiden myötä tulevat oppiainesta integroivat teemakurssit lukioihin laajasti. Meillähän tämä on jo osittain tuttua kauraa aiemman vaihtoviikon perintönä. Vanhat kurssit eivät toki sellaisenaan taitu uusiin OPSeihin, eikä kuulukaan taittua, sillä ainoa pysyvä voima on  muutos. Koko opettajakuntamme valjastettiin miettimään uusien integraatiokurssien aihioita joko täysin uudelta pohjalta tai vanhoista jalostaen ja tuotoksia tiputtelee jatkuvasti.

Toistaiseksi olemme saaneet kurssiaihioita mm. kiehtovilla nimillä Sodan askelmerkit ja Kunst är ingen konst. Kunhan kaikki lehtorit saavat puserrettua aivokuorestaan omat ehdotuksensa julkaisemme kurssiaihiot tässä blogissa. Samalla voimme listata jo aiemmin ideoitujen kurssien pääspeksit. Kurrsien jatkokehittelyä seurataan sitten myöhemmin ja keväällä järjestettävällä hankeviikolla toteutuneista kursseista julkaistaan myös opiskelijoiden arviot sekä opettajan arvio kehitysajatuksineen.

Toivomme lämpimästi, että ajatusleikeistämme ja kokeilluistamme on apua ja hyötyä muille integraatiokurssien kanssa painiville.

Loikka, ajatusloikka ja digiloikka

Viime viikolla, 8. - 9.10.  Opinlakeuden rehtoreita, yrittäjyyskasvatuksen projektipäällikkö sekä yksi MAA/TVT-opettaja osallistui benchmarking-matkalle Kaarinaan ja Turkuun Minna-koordinaattorin johdolla. Loikkasimme kyytiin ja huristelimme kuuraisen maiseman halki Kaarinan lukiolle. Siellä rehtori Kimmo Laitinen esitteli meille lukionsa toimintaa ja TVT-ratkaisuja. Esityksen lopulla saimme vielä tentata kahta lukion opettajaa, Pasia ja Mikaa, ja kysellä miten he ovat ottaneet tietotekniikan osaksi lukion arkea. Kysymyksiä sateli ja saimme kuulla miten tabletteja, kannettavia tietokoneita ja muuta opetusvälineistöä käytetään heillä opetuksessa.

Samana päivänä tutustuimme vielä Kerttulin lukioon rehtori Tapio Laineen johdolla. Kerttulin lukiossa toimii yleislukio, urheilulukio ja ICT-lukio. Yli sata vuotta vanhaan rakennukseen oli taiten remontoimalla saatu upeat puitteet oppimiselle. Mukana esittelemässä oli matematiikan ja tietotekniikan opettaja Juha Pitkänen. Kierroksella näimme vielä uudehkot kemian-, fysiikan sekä biologian luokat. Kateeksi käy, täytyy myöntää, remontin myötä Kerttuliin oli saatu ajanmukaiset työpöydät, pistorasia ym. kiskot pöytien yläpuolelle ja säilytystilaa ajanmukaisissa kaapeissa. Vanha täyspuinen kaappikin oli pitänyt säilyttää museoviraston vaatimuksesta mutta en usko, että se on erityinen rangaistus, sillä kaappi on tosi kaunis. 

Perjantaina 9.10. oli vuorossa Verkkoja kokemassa-seminaari Turun ammattikorkeakoulun tiloissa. Kuuntelimme opetusneuvos Aija Töytärin esitystä opetuksen modernisoimisesta ja digitalisoimisesta sekä opimme Meri-Tuulia Kaarakaiselta mitä Big Data on ja miten sitä voisi hyödyntää opetusalalla. 

Torstai-iltana ja paluumatkalla oli ajatushautomon vuoro. Jotta ylipäätään mitään digiloikkaa tapahtuisi, opettajien täytyy päästä koulutukseen ja vuorovaikutukseen ainekollegoiden kanssa. Hankeideoitakin mietittiin.

Ensi lukuvuodelle ja uuteen opetussuunnitelmaan saimme kosolti ideoita. Nyt on aika miettiä ja kehittää ideat toimiviksi ratkaisuiksi. Mihin TVT oikein taipuu? Miten sitä voi käyttää järkevästi? Miten se palvelee oppimista? Onko TVT jo vanha termi ja pitäisikö  puhua jostain muusta? Isojen lukioiden toiminnassa viehätti systemaattisuus ja järjestelmällisyys. Isoilla lukioilla on se etu, että ainekollegan löytää aina, joskus useampiakin, ja asioita voi tuumia yhdessä. Uutta OPSia me aiomme tuumia yhdessä parin lukion kanssa soveltuvin osin. Tuossa aineenopettajien osiossa voi sitten vaihtaa niitä ajatuksia ja osallistua lukioiden "digiloikkaan".