Kokeilin tänä keväänä pienten elokuvien tekemistä
iMovie-ohjelman avulla kahdessa ryhmässä. Lisäksi pidimme yhteistoimin
historian opettajan kanssa teemanviikon kurssin, jolla oppilaat valmistivat
tabletilla kuvakertomuksia muistoistaan.
Saksan kolmoskurssilaiset ovat jo ehtineet oppia kielen
alkeet: esittäytymisen, lukusanat, tervehdykset ynnä muut uuden kielen
opettelun alkuun liittyvät asiat. Erityisesti harjoittelimme ruokailuun
liittyviä ilmauksia. Tämän jälkeen kolmen hengen ryhmät tekivät noin kolmen
minuutin tuotokset tabletin elokuvaohjelmalla. Tehtävänä oli siis esittää
saksaksi jokin tuttu elämäntilanne, jossa jokainen toimi sekä kuvaajana että
esiintyjänä. Aikaa tähän opiskelujaksoon kului neljä oppituntia.
Taas oli huomattavissa sama asia, jonka olen todennut kyllä
jo ennenkin: opettaja ei koskaan painota liikaa suunnittelun tärkeyttä.
Tarkoitus oli, että kukin ryhmä tekee ensin perusteellisen käsikirjoituksen ja
esittää ja kuvaa esityksen vasta sen
jälkeen. Mutta toisin kävi: kuvaamiseen oli malttamattomasti ryhdyttävä
välittömästi. Tietysti on kyllä hyväkin, että elokuvaohjelmaa kaikkine pikku
nikseineen harjoittelee ennen varsinaisen tuotoksen kuvaamista.
No, onneksi kaiken, myös elokuvaharjoitelman, voi tehdä
uudestaan; ja kieltenopiskelussahan kertauksesta on paljonkin hyötyä.
Lopputuloksena syntyi oivallisia pikku elokuvia, joissa kaikki esiintyivät,
kaikki puhuivat saksaa, ja mikä tärkeintä, kaikilla oli hauskaa.
Äidinkielen kolmoskurssilla olemme perinteisesti lukeneet
Ibsenin Nukkekodin. Tällä kertaa lähestyimme tätä yli satavuotiasta näytelmää
eri tavalla: oppilaat saivat halutessaan lukea koko näytelmän, mutta muuten
keskityimme vain näytelmän sisältöön yleisesti, minkä jälkeen valitsimme
ensimmäisen näytöksen loppukohtauksen tarkemmin käsiteltäväksi.
Kukin 3-4 hengen ryhmä analysoi saman kohtauksen ja esitti
sen omalla tyylillään kuvakertomuksena, joka sisälsi sekä kerrontaa että
kyseisen kohtauksen näyteltynä.
Tehtävän tavoitteena oli siis oppia käyttämään tablettia ja
iMovie-ohjelmaa sekä samalla tutustua Nukkekoti-näytelmään ja harjoitella
kameran edessä esiintymistä sekä tarinan kerrontaa taustaäänenä. Kaikkein
oleellisin pyrkimys oli yrittää saada luokan tyttöjä ja poikia (opettajan
määräämissä) ryhmissä työskentelemään yhdessä, koska muuten luokkatilanteessa
ei tässä kyseisessä ryhmässä juuri yhteispeliä synny.
Pienen alkukankeuden jälkeen työ sujui hyvin. Aikaa
tehtävään käytettiin yhteensä viisi oppituntia. Ryhmäläiset työskentelivät luontevasti yhdessä
ja tuotokset tehtiin näppärästi. Kaiken kaikkiaan näistä neljän minuutin pikaelokuvista tuli kelpo tuotoksia. Ehkä
opiskelijat myös tutustuivat toisiinsa esittämisen lomassa eri lailla kuin
normaalissa luokkatilanteessa.
Eila-Irmeli Nurmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti