Sosiaalipsykologinen tutkimus viidesluokkalaisilla

Lukion sosiaalipsykologian ryhmä teki pienen psykologisen tutkimuksen viidesluokkalaisilla. Kyseessä oli mukaelma Solomon Aschin kuuluisasta janakokeesta. Se on klassinen koe ryhmäpaineesta.  Siinä koehenkilö arvioi janojen pituuksia ryhmässä, jossa on hänen lisäkseen kuusi ennalta ohjeistettua valekoehenkilöä. Valekoehenkilöt olivat psykologian opiskelijoita. He lausuivat peräkkäin ääneen käsityksensä siitä, mikä esitetyistä kolmesta janasta on erillisen vertailujanan pituinen. Kokeen varsinaisesta tarkoituksesta tietämätön, oikea koehenkilö (siis viidesluokkalaiset) sanoivat oman arvionsa  viimeisenä. Varsinaiset koehenkilöt olivat koetilanteessa yksin, eivätkä siis kuulleet toistensa vastauksia. Ideana oli siis se, että jos lukiolaiset vastaavat väärin, niin myöntyykö varsinainen koehenkilö ryhmäpaineeseen. 

Seuraavassa tuloksia psykologian ryhmän tutkimuksesta.

Ensimmäisellä kierroksella valekoehenkilöinä toimivat lukiolaiset vastasivat oikein.  Ensimmäisellä kierroksella viidennen luokan 23:sta oppilaasta 22 vastasi oikein. Toisella kierroksella kaikki valekoehenkilöt vastasivat johdonmukaisesti väärin. Tähän kierrokseen osallistui 22 varsinaista koehenkilöä.  Heistä 4 mukautui väärään vastaukseen eli alistuivat ryhmän paineen alla. Prosentteina tämä on 8.8 %. Tämä tutkimus siis tutkii konformisuutta eli taipumusta yhdenmukaiseen käyttäytymiseen.

Konformisuutta on tutkinut esim. Solomom Asch. Hänen tutkimuksissaan noin 33 % taipui ryhmäpaineen alla vähintään kerran.  Lähes joka kymmenes Aschin koehenkilöistä taipui ryhmäpaineeseen joka tutkimuskerralla. Vain joka neljäs koehenkilö pystyi vastustamaan täysin joka tutkimuskerralla.   Aschin tutkimuksissa tutkittiin aikuisia . Viidennen luokan oppilaat olivat siis varsin itsenäisiä, evätkä olleet kovin helposti johdateltavissa.  Toki ehdimme tutkia vain kaksi kierrosta, eivätkä tulokset ole täysin vertailukelpoisia. Myös tutkimustilanne oli hieman erilainen, kun oppilaat tiesivät muidenkin osallistuvan tutkimukseen. 

Psykologian opiskelijat kokivat tutkimuksen tekemisen mielenkiintoisena  ja olisi jatkossakin antoisaa tehdä yhteistyötä koulukeskuksen oppilaiden kanssa.

Kurssin opettajana toimi Sirpa Löytöluoma-Herrala

Etsimässä ponnistusalustaa Digiloikkaan

Tampereem LUMATE-keskus järjesti mainion koulutuspäivän, jossa saimme hyviä vinkkejä opetukseen. Sami Suhonen kertoi omista opetuskäytänteistään: Käänteisen opettamisen idea on jossakin mielessä pyörinyt mielessäni jo aiemmin, joten oli mielenkiintoista kuulla, miten sitä on toteutettu. Luennolla tuli vastaan myös uusia digityökaluja.Erityisen ilahtunut olin sivustosta, jolta voi huoletta hakea kuvia omiin esityksiinsä. PowerPointin videoksi muuntaminen oli myös mielenkiintoinen asia. Tehtävien ratkaisujen videomiseen Suhonen oli keksinyt hyvin yksinkertaisen ja kätevän tavan. Digittääkö opetuksessasi löytyy oheisesta linkistä.
Erittäin milenkiintoinen oli päivän toinenkin aihe, fysiikan sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Tietojamme täsmennettiin ja erityisen tärkeää oli saada keskustella ylioppilatutkintolautakunnan edustajan kanssa. Paljon huolta herätti se, että työkalut fysiikan, kemian ja matematiikan tehtävien tekemiseen ovat vielä pahasti hakusessa. Kouluissa olisi kovasti tarvetta päästä harjoittelemaan niiden käyttöä. Tämä koskee niin oppilaita kuin opettajiakin. Murheellista on, että opettajien täydennyskoulutus on pitkälti sen varassa, että opettajat omalla ajallaan korvauksetta opettelevat eri ohjelmia tietämättä vielä täysin, mikä niistä oikeasti on käyttökelpoinen ja mitä hyvältä fysiikan/matematiikan/kemian  ratkaisulta loppujen lopuksi odotetaan.
Saman tapaisia huolenaiheita nousi esiin Opinlakeuden Kurikassa järjestämässä matikkaillassa. Illan aikana tutustuttiin Geogebran käyttöön ja silmäiltiin hieman abittia. Yhteinen mielipide löytyi ainakin siitä, että erilaisten ohjelmien opettaminen oppitunneilla syö oppianeen omien sisältöjen opiskelua. Tosiasia on, etteivät yläkoulusta lukioon tulevat nuoret osaa käyttää luonnontieteissä ja matematiikassa tarvittavia ohjelmistoja. Toinen tosiasia on se, että opettajien täydennyskoulutus ei ole pysynyt täyttä laukkaa etenevän digiloikan vauhdissa. Nyt tarvittaisiin osaavia kouluttajia luma-aineitten opettajien tueksi.

Talousmatikkaa paikan päällä 1

Kakkosluokkalaisten talousmatematiikan kurssi on hyvässä vauhdissa ja ensimmäiset pistaritkin Kahootilla pidettynä.
Alamme olla siinä vaiheessa, että siirrymme sijoittamiseen ja silloin ajantasainen tietämys aiheesta sijaitsee luokkahuoneen ulkopuolella. Olemme saaneet onneksemme taas audiessin POP-pankin paikalliseen konttoriin (liikevaihdoltaan POP-pankkien suurin yksikkö, eli Suupohjan Osuuspankki).
Ennakkotietojen mukaan saamme rataisannoksen juuri opiskelijoille suunnattua sijoittamistietoutta. Kuulemme varmaankin asuntosäästämisestä, erityisesti ASP-muotoisesta sekä opintolainojen erilaisista mahdollisuuksista.
H-hetki on ensi viikon tiistaina ja sen jälkeen palaamme asiaan.

CERNin poppoolla yrittäjyyshenkeä

Tiedeopiskelu on hyvässä vauhdissa koulukohtaisella hiukkasfysiikan kurssilla. Olemme aluksi ottaneet yhdessä selvää standardimallista, hiukkaskiihdyttimistä ja ilmaisimista. Nyt on meneillään tutkielmien kirjoitusvaihe. Loppukuusta matkaamme Ilmajoelle tapaamaan Ilmajoen ja Nurmon opsikelijoita, joiden kanssa yhdessä suuntaamme CERNiin tammikuun toisella viikolla.

Opiskelun ohessa olemme keränneet rahaa matkakassaan: Olemme lähestyneet kaupunkia, yrityksiä ja eri yhteisöjä stipenditoivomuksilla. Vanhenpainiltojen kahvitusten hoitaminen tarjottavineen ja tarjoilijoineen sekä isänpäivän aattona pidetyt myyjäiset ovat antaneet hyvää kokemusta tapahtumasuunnittelusta ja järjestelyistä.
Aikamoisia jauhopeukaloita nuoret olivatkin, niin ihania herkkuja myyntipöydältä löytyi!

                 

Tervetuloa vanhempainiltaan! Vapaaehtoisella kahvirahalla sai
ihanaa suklaapiirakkaa! Valtteri ja Jukka toimivat kahvinkaatajina.

LUMA-viikon vierailukohteena TTY:n abipäivä

Koeviikosta huolimatta suuntasimme Tampereen teknillisen yliopiston abipäivään ottamaan selvää, millaista on yliopisto-opiskelu:

Vierailu Tampereen teknillisen yliopiston abipäivässä tiistaina 8.11 oli mielenkiintoinen. 
Sain lisätietoa kyseisestä laitoksesta, erilaisista teknillisistä aloista sekä yliopistoelämästä ylipäätään. Tulevaa opiskelupaikkaa hakiessa tämä kokemus on varmasti hyödyksi, vaikka lopulta opiskelisikin jossain muualla. TTY:n opiskelijoiden kokemukset ja neuvot auttavat ymmärtämään elämää yliopistolla ja tulevat luultavasti tarpeeseen vielä omissa opinnoissa. Opiskelijat eivät osanneet suoraan sanoa, miten lukiojärjestelmää tulisi muuttaa, jotta hyppy yliopistoon olisi pienempi, mutta matematiikkaan, luonnontieteisiin ja kieliin kehotettiin panostamaan. 
TTY on hieno paikka ja sen henkilökunta vaikuttaa osaavalta.

Eero Y-R


Myös me opettajat kyselimme, mihin lukio-opinnoissa tulisi panostaa, jotta yliopistossa opiskelu sujuisi jouhevasti. Teknillisessä yliopistossa esille nousivat tietenkin matematiikka, luonnontieteet ja tietotekniikka. Koodauksen osaaminen olisi eduksi, muttei välttämätöntä, sillä sen saloihin perehdytetään heti opintojen alussa. Kaikilla aloilla tärkeitä asioita ovat englanninkielentaito, vuorovaikutus- ja yleensä yhteistyötaidot sekä kyky ottaa vastuuta omasta oppimisesta.

Reissu oli valaiseva sekä opiskelijoille että mukana olleille opettajille. Suosittelemme!
Ja facebook todistaa, että olimme paikalla:

https://www.facebook.com/Tampereenteknillinenyliopisto/

Tutlab

Abittia, Nettiniiloa ja koulutusta

Viimeistään viime lauantaina piti abittikokeiden ja Nettiniilon salojen aueta myös vähemmän aiheeseen perehtyneille. Meillä oli nimittäin ”Niilo itse”, eli Janne Cederberg vääntämässä asiaa oikein rautalangan kanssa. Perustoiminnot tulivat kaikille hyvin selväksi, mutta myös jo hieman pidemmälle edenneet ja kokeneemmat käyttäjät saivat tilaisuudesta paljon. Kun asiantuntijan sai ihan lähietäisyydelle, niin pystyimme tenttaamaan myös tarkemmat tekniset detaljit selville sillä pieteetillä, että nyt luulisi homman luistavan. Kun vielä ”kävelimme läpi” kaikki kokeen vaiheet laadinnasta arviointiin ja erilaiset työvälineohjelmat päälle, paukahti siinä tiimellyksessä mieleen useampikin kysyttävä asia, joka oli aiemmin jäänyt vaivaamaan tuonne mielen hämyiseen horisonttiin. 

Päivä oli varmasti hyödyllisempi, kuin jossain kouluttajan tiloissa toteutettu vastaava. Pelattiinhan siinä omilla piuhoilla, tukiasemilla ja kokeilla, vieläpä omissa tiloissa. Nyt meillä kaikilla on taas pykälän enemmän tietämystä ja itseluottamusta syöksyä sähköistyvän lukion syövereihin. Toinen selvästi iso pykälä samaa luottoa vuoltiin TVT1 –kurssilla, jonka puitteissa jokainen ensimmäisen vuosikurssin opiskelija on vihitty samoihin saloihin. Jokainen opiskelija on tuonut sen henkilökohtaisen päätelaitteensa kouluun ja se on buutattu Abittiin niin monta kertaa, että tiedetään homman onnistuvan myös koeviikolla. Jokainen on myös harjoitellut eri työvälinohjelmien käyttöä, kuvankaappauksia ym. Abittikokeessa tarpeellisia taitoja. Kun tähän taustaan lisätään koeviikkoja varten luotu Abitti -päivystäjien ja –varapäivystäjien työnjako saa seuraava koeviikko tulla taas hieman pienemmän jännityksen vallitessa.

Classroom luokassa: fysiikan työkurssi ja fy5 arviointia

Classroom on ollut opetuskäytössäni jo jonkin aikaa. Keväällä halusin kokeilla, miten fysiikan työkurssin materiaalin jakaminen ja työselostusten palauttaminen Classroomin kautta onnistuu. Ja hyvinhän se onnistui! Jokainen työ oli omana tehtävänään, jonka kansioihin työselostukset palautivat. Kuvaajat piirrettiin pääasiassa oppilaiden itse valitsemalla ohjelmalla, yleensä Google sheetsillä. Opettajan kannalta riemastuttavia olivat oppilaiden työselostuksiin liittämät videot. Arviointi sujui kätevästi, sillä palautetut työt löytyivät omista kansioistaan. Yksittäisten töiden arvioinnit sai kootuksi yhteen taulukkoon, jota käytin osana kurssiarviointia.

Toisella mekaniikan kurssilla (fy5) kokeilin arvioinnin apuna suunnittelemaani Google sheets taulukkoa, johon oppilaat merkitsivät värikoodilla, miten kotitehtävien tekeminen onnistui. Tähän päädyin, koska minua kiinnosti, miten kotitehtävien tekeminen sujui melko haastavalla kurssilla. Ohessa pari esimerkkipalasta siitä, millaisia palautteita sain. Tavoitteeni oli, että olisin näin pystynyt regoimaan nopeasti asioihin, jotka oppilaista tuntuivat vaikeilta. Tavoite oli hyvä, mutta tällaista arviointia pitäisi nähtävästi tehdä enenmmän, jotta oppilaat huomaisivat sen hyödyllisyyden. ( Osa oppilaista jätti arvioinin tekemättä .) Kurssiarvioinnissa käytin taulukoita hyväkseni. Hyödyllisyydestä voidaan toki olla montaa eri mieltä: Kysyin erään kustantajan oppimateriaaliesittelyssä, onko tällaisen arvioinnin tekeminen mahdollista heidän tuottamissaan materiaaleissa. Vastaus oli tyly: ketä kiinnostaa, kuinka oppilaat kotitehtäviä tekevät. No, minua kiinnosti!