Tähtiretkellä

Maantieteen ja fysiikan integraatiokurssilla oltiin jälleen liikkeellä tähtien katselun merkeissä. Ajelimme jo toistamiseen viikon sisällä iltayöstä Hyypänlaaksoon pois taajaman valosaasteista. Aulis Sompin pihamaalla on mainio pieni tähtitorni, jota hän ystävällisesti on meille lupautunut esittelemään. Mitä näimmekään? Annetaan opiskelijoiden kertoa:

"Raportti reissusta Aulis Sompin luo Hyyppään 3.12.2015

• Kaukoputkella katselimme esimerkiksi tähtisumua noin 1000 valovuoden päässä maasta sekä Uranusta.
• Kaukoputkivuoroja odottaessamme katselimme tähtitaivas paljain silmin, mikä onnistui hyvin sään ollessa mainio.
• Itse näin kaukoputkella katsottujen kohteiden lisäksi 5 tähdenlentoa sekä tähtikuvioita, kuten Orionin, osan Härästä sekä Ison karhun.

• Reissu onnistui mielestäni hyvin, oli mielenkiintoista nähdä Auliksen kaukoputki sekä tietenkin kaikki kohteet."

"Keli ei onneksi ollut kylmä, joten saattoi siellä ulkoilmassa oleilla hyvin mielin samalla taivaalle tähyillen. Paikka oli kaukana kaikesta ja vähäisen valosaasteen sekä hyvän sään ansiosta taivas näkyi selkeästi. Pääsimme katsomaan mm. tähtisumua ja uranusta putken läpi, kukin vuorollaan. Näin myös pari tähdenlentoa sekä testailin hieman SkyView sovellusta, joka osoittautui erittäin näppäräksi tähtikuvioiden tutkimisessa."

"Päästiin tutkimaan tähtitaivasta kauas keskustan valoista Hyyppään. Aulis näytti kaukoputkellaan meille räjähtäneen tähden, joka oli kuin valkoinen sumupilvi, jota ei paljaalla silmällä pysty havaitsemaan. Näimme myös pallomaisen tähtiparven, jossa on lukematon määrä tähtiä. Näiden lisäksi saimme tarkastella kaukoputkella Uranusta, joka erottui tähdistä kirkkaudellaan ja hennolla värierolla. Kaukoputkelle pääsyä odotellessa katseltiin taivasta paljain silmin ja havaittiin muutamia tähdenlentoja sekä etsittiin tähtikuvioita ja -joukkoja kuten esim. Seulaset."


Edellä mainittu SkyView sovellus on saatavilla sekä ilmaisena että muutaman euron maksavana hieman parempana versiona. Taivaankannelta oli helppo löytää tähtiä, planeettoja, tähtikuvioita ja satelliitteja yksinkertaisesti vain suuntaamalla kännykkä taivaalle. Kuviakin saa napsituksi. Tietoja tarkkailtavasta kohteesta saa klikkaamalla kohteen aktiiviseksi. Hauskaa, mielenkiintoista ja helposti opittavaa! Lisää tietoa sovelluksesta löydät linkin takaa.

Planeettoja

ISS

LUMA-pajoissa vieraita naapurista

Valtakunnallinen LUMA-viikko osuu koulussamme juuri parahiksi koeviikon päälle, joten  touhuamme LUMA-teemalla kaikenlaista pitkin vuotta. Viime viikolla järjestimme yläkoulun n. 150 yhdeksäsluokkalaiselle ja heidän fyke-opettajilleen pajavierailut, joiden teemana oli valo kansainvälisen teemavuoden inspiroimana.Mukana oli myös matematiikan pulmalelupiste, joka vuosi vuodelta kerää innokkaita nuoria pähkäilemään, miten vempaimet saisi irti toisistaan - kenties vielä takaisinkin paikoilleen! Työpisteissä eniten mielenkiintoa herätti infrapunasäteilyn havaitseminen kännykkäkameralla ja fluoresenssi-ilmiö. Liekkireaktiot, fosforenssi, valon spektri ja kiiltomadon sielunelämä olivat myös tarkastelun kohteina.
Viikon sunnitteluun ja toteutukseen osallistivat kaikki LUMA-opettajat sekä fysiikan ja kemian työkurssien oppilaat.

Pajatöiden ohjeita:

Fluoresenssi

Joskus viritystila syntyy ultraviolettivalon taajuudella, mutta purkautuessa emittoituva säteily osuukin näkyvän valon aallonpituusalueeseen. Tällainen aina hehkuu UV-valossa. Ilmiö, jota kutsutaan fluoresenssiksi voi olla tuttu esim. diskon leimoista, jotka näkyvät vain UV-valossa, eli ns. pimeässä valossa. Ihmissilmä kun ei UV-säteilyä havaitse.  Eräs aine, jolla esiintyy fluoresenssia, on kuumelääkkeenäkin käytetty kiniini, jota käytetään myös mausteena ns. tonic-vesissä.

Kokeile valaista työpisteessä olevaa tonic-vesipulloa UV-valonlähteellä havaitaksesi fluoresenssi.

Tutkimuksia UV-valolla.

Huom! Älä osoita lampulla ketään silmiin!

1.Tutki yliviivaustussien hohtavuutta. Osoita UV-valolla pimeässä tusseihin. Mitä tapahtuu?

2.Tutki pykinpesuaineen hohtavuutta. Kaada pesuainetta kertakäyttömukiin ja osoita siihen UV-valolla pimeässä. Kaada tarpeeksi isoon mittalasiin vettä ja lusikoi sinne pesuainetta riittävästi. Osoita valolla mittalasiin pimeässä paikassa. Tutki, mitä molemmissa vaiheissa tapahtuu?

3.Salakirjoitus: Joku ryhmän jäsenistä kirjoittaa jotain tekstiä yliviivaustussilla samanväriseen paperiin kuin tussi on. Osoittakaa UV- lampulla pimeässä tekstiinne ja selvittäkää, mitä paperissanne lukee.

Voit myös testata hohtaako kaverisi kynsilakka, vaatteet tai hampaat pimeässä!

Fosforenssi

Joskus viritystila purkautuukin viivästetysti. Tällöin aine vapauttaa, eli emittoi absorboimansa energian minuuttien kuluessa, eikä sekunnin murto-osassa, kuten tavallista. Tällaista ilmiötä kutsutaan fosforesenssiksi, sillä se on havaittu ensimmäisenä valkoisella fosforilla, jota käytettiin aikoinaan kellon osoittimissa. Fosfori sai osoittimet hehkumaan, joten kellonaika voitiin nähdä myös pimeässä.

Työpisteessä on fosforesoivista Hama-helmistä tehty esine, joka absorboi keinovaloa säteilyä ja emittoi sen sitten pimeässä. Fosforesenssin voi helposti havainnoida peittämällä esineen sopivalla varjostimella

Spektritutkimus

Alla on kuva viivaspektristä ja jatkuvasta spektristä. Selvitä spektroskoopin avulla millainen spektri on kynttilänvalolla, katossa olevalla led-valaisimella ja dokumenttikameran lampulla.


Näkymätön infrapunavalo( lähde : Arjen ihmeitä )

Tarvikkeet: Infrapunakaukosäädin, kännykkäkamera

Suoritus:  

1. Aseta kamera kuvausvalmiuteen.
2. Osoita kaukosäätimellä kameran linssiin ja paina jotain kaukosäätmen näppäintä.
3. Kamera "näkee" infrapunavalon, jota silmä ei havaitse!

Ihmisen silmä havaitsee näkyvänä valona sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusalueen, joka on välillä 380- 470 nm. Infrapunasäätimen lähettämän signaalin aallonpituus on noin 940 nm, joten silmä ei havaitse sitä. Kameran LCD-kenno havaitsee myös infrapunasäteilyä, joten kaukosäätimen signaali voidaan nähdä kameran avulla.

Samata lähteestä oli peräisin myös Katoavan koeputken ohje,

Kemiallinen absorbanssi ja emittanssi 

Monet atomit, ionit ja yhdisteet imevät itseensä eli absorboivat energiaa sopivilla  aallonpituuksilla. Energian absorboituminen johtaa elektronien virittymistiloihin,  jotka ovat lyhytaikaisia eli energia luovutetaan takaisin ympäristöön likimain  välittömästi. Myös tämä energian säteileminen takaisin tapahtuu tietyillä  aallonpituuksilla. Jos aallonpituudet sopivat näkyvän valon aallonpituuksiin, nähdään  säteily valona. Valon värin perusteella voidaan aineet myös tunnistaa. 

Työpisteessä on kaksi liuosta, litiumkloridi LiCl ja kidevedellinen kuparisulfaatti  CuSO4· 5 H2O. Näillä metalleilla on hyvin tyypilliset liekkien värit. Kasta  kummallekin liuokselle varattu krominikkelilanka ko. liuokseen ja vie sitten lanka  liuoksineen liekkiin. Havainnoi liekkien värejä. Liekin energia saa elektronit  virittymään ja viritystilan purkautuessa metallien elektronit vapauttavat energiansa  havaittujen värien aallonpituuksilla.  

Kiiltomadon biologiasta löytyi myös mielenkiintoisia yhteyksiä valoon!

.

Robo-puulaaki: yritysvierailu Nevisolle

Neviso

Neviso Oy on Kauhajoella toimiva tietotekniikka-alan yritys. Sen omistavat Jani Alanen, Mika Heikkilä, Pekka Metsäranta ja Janne Uimonen. Se tarjoaa palveluitaan yrityksille ja muille organisaatioille. Palveluihin kuuluu mm. asiantuntijapalvelut, WWW-sivut, sähköpostipalvelimet ja ohjelmistojen suunnittelu ja toteutus. Yrityksen johtotavoite on palvella asiakasta korkealla ammattitaidolla. Neviso pyrkii auttaa asiakasta hyödyntämään teknologiaa mahdollisimman tehokkaalla tavalla. 

Joonas Tuomola

Tähtiretki Hyyppään 3.12.2015

Porukalla LOPSia VESOmassa

Lukion tulevaa opetussuunnitelmaa parsittiin kasaan Kauhajoen lukiolla oikein porukalla lauvvantakina 21.11. Paikalle oli kutsuttu koko Jokilarva -lukioverkosto, mutta tulevan kuntaliitoksen takia Kurikka ja Jalasjärvi harjoittelivat keskinäistä yhteistyötä. Meidän kavereiksemme ilmaantuivat kuitenkin niin Teuvan kuin Ilmajoenkin yleissivistävän koulutuksen pikkujättiläiset.

Yhteisen aloituksen ja koonnin välissä harrastettiin opetussuunnitelmien ruotimista aineryhmittäin. Pienemmässä lukiossa kun tuo kollegiaalinen tuki on hyvin vähäistä esim. yhteiskuntaopin tai kemian osalta, kun opettajia ko. aineessa on vain yksi. Nyt pääsi ajatuksiaan tuulettamaan ja uusia ideoita kalastelemaan ihkaelävän kollegan kanssa.

Itse olin ainakin hyvin tyytyväinen päivän antiin. Kemia tuli valtakunnallisten kurssien osalta ruodittua melko hyvin. Jatkoin koulukohtaiset kurssit alustavaan ruotuun lähes saman tien, kun oli kerran vauhtiin päästy. Teemaopinnoista keskusteltiin myös monipuolisesti ja kolmesta virallisesta TO kurssista on jo aika vahva aavistus. Mehän emme toki jätä hommaa siihen, vaan järkkäämme integraatiokursseja keväisellä integraatioviikolla kymmenisen lisää.

Robo-puulaaki: yritysvierailu Pesmelille

Olimme vierailulla Pesmelillä 19. marraskuuta. Itse olin erittäin yllättynyt siitä, mitä siellä ylipäätään tapahtui. Minulla ei ollut lainkaan tietoa siitä, mitä suuressa hallissa tehdään. Pesmel tuottaa maailmanlaajuisesti kuljetus- ja pakkauslinjoja, sekä korkeavarastoja. Työntekijöitä on 172 ympäri maailman, 100 heistä Suomessa.  Tämän lisäksi heitä on esimerkiksi Virossa, USAssa sekä Taiwanissa.  Pesmelin kilpailukyky perustuu innovaatisuuteen, joustavuuteen sekä osaamiseen, ja asiakkaita löytyykin ympäri maailman.

Teoriaosuuden lopuksi kävimme hallissa kiertämässä. Tunnelma siellä oli letkeä. Hallissa oli pienehkö keltainen korkeavarasto, rakennettu työntekijöiden harjoittelua varten. Lisäksi siellä oli kaksi robotin runkoa. Toisessa oli suuri tarttumapinta, jonka toiminta perustuu imukupeissa olevaan alipaineeseen. Sellaisella voidaan liikuttaa esimerkiksi suurien paperirullien päätypahveja.

Pesmel tuottaa robotteja lähinnä paperi- ja metalliteollisuudelle. Tämä Kauhajoelta lähtöisin oleva yritys on perustettu 1978, ja sillä on ollut hyvät ja huonot ajat, mutta nyt sen liikevaihto on ollut jo parin vuoden ajan kiitettävä.

Jemina Mäntymäki

Fyysikot liikkeellä: Vierailu Jyväskylän yliopiston fysiikanlaitokselle

Vierailu Jyväskylän yliopiston nanolabrassa 1.10.2015

Santeri Joensuu, Rasmus Haapaniemi, Jesse Alapiha

Saavuttuamme fysiikanlaitokselle, saimme ensiksi kuultavaksemme lyhyehkön luennon laitoksen yleismaallisesta toiminnasta, niin professorin, kuin myös opiskelijoidenkin näkökulmasta. Tämän jälkeen saimme ohjatun kierroksen nanolabroissa.

Ensimmäisenä törmäsimme seinillä oleviin julkaistuihin koetuloksiin. Opiskelijat tekevät erilaisia kokeita ja tutkimuksia laitoksella, ja ne voidaan julkaista jossain lehdessä tai verkossa, mutta usein niitä myös asetetaan seinillä vierailijoiden ja muiden opiskelijoiden sekä tutkijoiden luettavaksi.

Yhdessä laboratorion huoneista oli muutama täysin suljettava tila, jotka muodostavat faradayn häkkejä; osa kokeista tarvitsee tällaisen tilan. Samassa huoneessa säilytettiin erittäin kylmiä aineita, kuten heliumia, suurissa kanistereissa (kuva).

Seuraavassa pisteessä saimme lyhyen demon suprajohteista ja sen avulla aikaansaadusta levitaatioefektistä. Useat meistä kuvasivat demosta videota, mutta sitä ei ole mahdollista liittää tähän tiedostoon. Demon jälkeen saimme vilkaista atomivoimamikroskooppia, jonka alla oleva lattia oli rakennettu erillisenä muuhun lattiaan, jotta saataisiin estettyä värähtelyistä aiheutuvia virheitä kokeissa. Laite kun mittaa niin tarkasti, että pienikin tömähdys vaikuttaa äärimmäisen suuresti tulokseen.

Lopuksi pääsimme tutkailemaan puhdashuoneita, ulkopuolelta. Sisälle emme päässeet, sillä siihen vaaditaan erityiskoulutus, joka nanotieteen labrassa työskentelevät omaavat. Puhdashuoneissa (kuva vas.) on korkeampi ilmanpaine mitä tavallisessa huoneessa ja ilmanpaine on sitä korkeampi, mitä syvemmälle puhdashuoneisiin mennään. Tämä johtuu ilman luonteesta, sillä se siirtyy korkeammasta paineesta matalampaan paineeseen, jos tilat yhdistyvät hetkellisesti. Tämä estää haittatekijöiden, kuten pölyn, pääsyn huoneeseen. Puhdashuoneissa sijaitsee yksi hienoimpia, ja kalleimpia, JYU:n laitteita: Heliumionimikroskooppi (HIM, oik. kuva). Tällä voidaan tutkia todella pieniä, jopa alle 10 nm kokoisia rakenteita.