Tämä blogi heräilee jälleen henkiin.  Fysiikan parissa on edelleen ahkeroitu kovasti, mutta blogitekstit ovat päätyneet hankesivuille. Nyt päätin palata juurilleni ja lisäillä tänne omia ja oppilaitteni ajatuksia fysiikan opiskelusta. Alkanut lukuvuosi tulee olemaan varsin vauhdikas, sillä CERNin tiedeleirikoulun lisäksi koulussa pyörähtää käyntiin kaksi Erasmus + ja yksi kehittämishanke. Jutunjuurta siis löytynee.

CERNin tiedeleirikouluun pääsy oli viime keväänä todella iso ilouutinen. Ryhmä muodostui nopeasti ja heti syksystä ryhdyimme miettimään tutkimusaiheita. Seuraavalla jaksolla aloitamme myös oppitunnit. Kovin montaa luokkatuntia en aio pitää, tavoitteena on opiskella
tutkimusaiheiden kautta ja esitellä ne koko ryhmälle.  Ennen Jyväskylän yliopiston syysseminaaria olleella oppitunnilla tutustuimme hiukkaskiihdyttimiin.  Seuraavaksi pohdimme ilmaisimien sielun elämää, Yhden luennon verran pitänee tutkailla myös sitä, millainen tutkimuskeskus CERN on. Muut aiheet valikoituvat oppilaiden kiinnostuksen mukaan.

Elokuun 23. päivä varahin (klo 6) perjantaiaamuna bussimme starttasi kohti Jyväskylää. Poimimme ilmajokiset ja nurmolaiset matkalta kyytille ja ehdimme juuri ja juuri puoli kymmeneksi seminaarin alkuun. Jälleen kerran ihailin fysiikanlaitoksen hienoa sijaintia, niissä maisemissa opiskelisin kovasti mielelläni.
Ohessa oppilaiden kertomus päivästä kuvien kera:

Luennot 

Ilkka Helenius: Monte Carlosimulaatiot hiukkasfysiikassa

Avauksen jälkeen alkoi päivän ensimmäinen luento. Luentoa piti tutkijatohtori Ilkka Helenius ja hän kertoi meille Monte Carlo -simulaatioista ja miten ne liittyivät hiukkastörmäyksiin. Monte Carlo -simulaatio hyödyntää todennäköisyyslaskentaa ja tilastotiedettä. Sen avulla voidaan erotella törmäystapahtumien vaiheita eri osa-alueisiin, simuloimaan yksittäisiä törmäyksiä ja se mahdollistaa suoran vertailun kokeellisten havaintojen kanssa. Puheenaiheeksi heiteltiin myös erilaisia termejä kuten kvanttiväridynamiikka, värivaraus ja värivuorovaikutus. Luennon lopuksi kuulimme PYTHIA nimisestä ohjelmasta, joita tutkijat käyttävät hiukkastörmäysten simulointiin. 

Elina Hämäläinen: Voiko netistä löytyvään tietoon luottaa

Lyhyen tauon jälkeen alkoi toinen luento, jossa kerrottiin nettisivustojen luotettavuudesta. Luennolla Elina Hämäläinen kertoi tuntomerkkejä millä voi erottaa luotettavan sivun ei-luotettavasta. Hän myös kertoi kokeista, joita oltiin pidetty kuudesluokkalaisille ja lukiolaisille, Niissä testattiin miten hyvin he tunnistavat luotettavan tiedon, Kokeen tulosten keskiarvo oli hyvin alhainen. Tästä voi päätellä, että tehtävä ei ollut helppo kummallekkaan ikäryhmälle.

Tutustuminen syklotronilabraan 

Lounaan jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen lähti ensin tutustumaan

nanolabraan ja toinen syklotroniin. Me lähdimme ensin suunnistamaan kiihdytinlaboratoriota

kohti. Ensimmäinen esitelty laite oli vehje, jolla voitiin muodostaa vetyatomista ja toisesta

valitusta atomista uuden alkuaineen atomi. Kyseiset atomit törmäytetään oikealla nopeudella,

joka on noin 10% valon nopeudesta, toisiinsa. Homma toimii tällä lailla aika hyvin, kunnes

päästään rautaan. Sitä raskaampia alkuaineita pitää muodostaa syytämällä neutroneja

tarpeeksi paljon ytimeen, kunnes se kyllästyy pommitukseen ja muuttaa yhden neutronin

protoniksi. Syklotronin parissa vierähti aikaa niin paljon, että nanolabraan emme ehtineet,

Etäpäivä 9.9.2017 LUMA- aineissa

Lauantaityöpäivät ovat lukiossamme hieman haasteellisia järjestää, sillä erityisesti vieraspaikkakuntalaiset opiskelijat ovat muun julkisen liikenteen puuttuessa lähes kokonaan riippuvaisia koulukuljetuksista, joita ei viikonloppuisin järjestetä. Osin tästä syystä päädyimme kokeilemaan etätyöpäivän pitämistä koulutuksenjärjestäjän määräämänä lauantaityöpäivänä.

Kukin opettaja sai itse päättää käyttämänsä menetlmän, joten erilaisia toteutustapoja tuli viljalti. Itse käytin Google Classroomia, jota käytän lähes kaikilla kursseilla lähiopetuksenkin tukena. Opetettavina kursseina oli vain kaksi lyhyen matematiikan kurssia sekä kemian pakollisen kurssin kaksi ryhmää, sillä työkurssia ei tokikaan etänä kokeiltu ;).

Kaikkien ryhmien osalta tehtävänanto oli hyvin samanlainen; tutustu seuraavaan kappaleeseen, ratkaise annetut kirjan tehtävät ja palauta ratkaisusi Classroomiin. Tehtävät ratkaistiin osin CAS laskinohjelmistolla (Casio Classpad Manager), joka oli ekaluokkalaisille melko uusi väline. Opiskelijat saivat siten harjoitusta myös abitti- ja YO kokeissa käytettävien ohjelmien käytössä.

Classroomiin palautetut työt pystyin käymään rauhassa ja täikammalla läpi, joten sain normioppituntia paremman käsityksen kunkin yksittäisen opiskelijan valmiuksista niin kemian kuin ohjelmistojenkin suhteen. Työtä tämän tyyppisestä tehtävien tarkistuksesta tuli normaalia enemmän, mutta siitä sai myös suuremman hyödyn irti. Erityisesti ohjelmien käyttöä harjoitellessa on hyvä kokeilla tällaista työskentelytapaa silloin tällöin. Myös opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä etäpäivään.Toki osa oli arvellut etäpäivän olevan selvästi tavallista koulupäivää helpompi, kun taas todellisuus oli päinvastainen.

Vierailu Eduskuntasalimuseoon 25.10.2017

Lukion abiturientteja ja vaihto-opiskelijoita vieraili Kauhajoen Eduskuntamuseolla. Oppaana toimi Maj-Lis Korhonen – kiitokset hänelle mielenkiintoisesta opastuksesta!

Eduskuntamuseo sijaitsee Sanssin koululla vanhassa juhlasalissa, joka talvisodan aikana toimi usean kuukauden ajan silloisen eduskunnan istuntosalina. Talvisodan syttyessä torstaina 30. marraskuuta 1939 joutui myös Helsinki pommitusten kohteeksi. Jotta eduskunnan työskentely saataisin turvattua poikkeuksellisissa oloissa, päätettiin lähteä turvallisempaan paikkaan. Eduskunta kokoontui Kauhajoella ollessaan täysistuntoon 34 kertaa. Ensimmäinen istunto pidettiin 5.12.1939 ja viimeinen 12.2.1940.

Balettia Billyn kanssa

Marraskuisena torstai-iltana lähti lukion kyljestä 26 opiskelijaa ja 4 koulun opettaja- ja henkilökunnan jäsentä Viitalan
Sarin kyydissä kohti Vaasaa, kaupunginteatteria ja Billy Elliotin maailmaa. Osalla opiskelijoista käynti liittyi
ÄI10-kurssin (elokuva- ja teatterikurssin) suoritukseen, osa oli mukana kiinnostuksesta teatteriin.

Billy Elliot - musikaali perustuu brittiläisen ohjaajan Stephen Daldryn vuonna 2000 valmistuneeseen samannimiseen
elokuvaan, joka kertoo kuvitteellisen koillisenglantilaisen hiilikaivoskaupungin asukkaiden elämästä vuosien 1984-85
kaivostyöläisten lakon aikana.

Vaasan musikaalissa me katsojat pääsimme mukaan vauhdikkaaseen, tunteita herättävään esitykseen, jossa
teemoiksi voisi nostaa erilaisuuden hyväksymisen, äidittä kasvamisen, surun käsittelyn, ristiriidat perinteisen
maskuliinisuuden ja feminiiniseksi mielletyn balettimaailman välillä, sukupuoliroolit sekä yksilön elämän ja
yhteiskunnan tarpeiden yhteensovittamisen.

Vaikka musikaaleja usein moititaan kevyiksi viihde-esityksiksi erotuksena ns. vakavasta ja vakavasti otettavasta
kulttuurista, lunasti Billy Elliot kaikkineen ryhmän odotukset: vasta 11-vuotias Silas Lorenz Billyn roolissa täytti
näyttämön koko lähes kolmituntisen esityksen ajan, tanssikohtaukset, Elton Johnin säveltämä musiikki ja
vaihtuvat näyttämökuvat ja vaikuttavat ryhmäkohtaukset kaivosmiesten ja poliisien yhteenotoista, balettitunneista
ja nyrkkeilysalilta vetivät meidät koko salintäyden yleisön kanssa mukaan Billyn toiveisiin, äidin ikävään ja tietysti
tanssiin.

Ryhmä kiittää ja kumartaa Liikettä lukioon-hanketta reissun avustamisesta - liikettä oli näyttämöllä ja toivon
mukaan myös katsojien mielessä.

Tietoa tekijänoikeuksista ja Kopiraittilan koulu -verkkomateriaali

Syyskuun alkupuolella järjestettiin Kauhajoella koulutusta tekijänoikeuksista. Koulutus oli kohdennettu Kauhajoen tutoropettajille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kauhajoen lukiosta koulutukseen osallistui allekirjoittanut.

Kolmen tunnin koulutus koostui kolmesta kokonaisuudesta: 

1. Tekijänoikeudet: perusasiat ja käsitteet
2. Oppilaitosten kopiointilupa, käyttöluvat ja lisenssit
3. Työkalut tekijänoikeuksien opettamiseen

Kopiosto on luonut yhteistyötahojen kanssa Kopiraittilan koulu -verkkomateriaalin, jossa opettajalle on tarjolla valmiit välineet oppilaiden ikäkauden mukaisesti tekijänoikeuksien opettamiseen. Lukiolle suunnattua verkkomateriaalia käytettiin TVT01-kurssilla ja se sopi hyvin itsenäiseen opiskeluun. Aiheen opiskelua oli helppo kontrolloida opettajan näkökulmasta, kun verkkomateriaalissa oli loppukoe. Hyväksytystä suorituksesta sai todistuksen, jonka tuli palauttaa Google Classroomissa. 

Historian opiskelua Google Classroomissa

Käytän oikeastaan kaikilla historian ja yhteiskuntaopin kursseilla Google Classroomia tehtävien palautukseen, arviointiin ja aineiston jakamiseen. Käyttö on helppoa, koska kaikilla opiskelijoilla on tunnuksen valmiina ja Classroom on muutoinkin varsin yksinkertainen toiminnoiltaan. Toisaalta tämä helppokäyttöisyys tarkoittaa välillä sitä, että oppimisalusta ei ole aina muokattavissa niin notkeasti kuin toivoisi.
Hyvänä puolena classroomissa on se, että opetuksen ei tarvitse aina olla luokkahuoneeseen sidottua. Esimerkkinä lauantai 9.9.2017, jolloin HI01. ja HI02. kurssilaiset suorittivat päivän oppitunnit kotoa käsin. Olin jakanut kurssien Classroomin päivän tehtävät ja aineistot ja jokaisella opiskelijalla oli määräajan sisällä itse mahdollisuus määritellä, missä ja miten tehtävät teki. Palautus tapahtui myös Classroomin ja näin siis myös töiden arviointi ja palaute tuli keskitetysti. Tehtävät olivat luonteeltaan tiedonhakua, haetun tiedon tarkoituksenmukaista koostamista ja aineiston tulkintaa. Classroom mahdollistaa tällaisissa kirjallisissa töissä paremmin opettajalle mahdollisuuden paneutua opiskelijoiden vastauksiin. Henkilökohtaista palautettaki on näin helpompi antaa ja kohdentaa.

Tuntematon sotilas

Lukion abit pääsivät koulutyön puitteissa katsomaan Aku Louhimiehen ohjaaman version Tuntemattomasta sotilaasta. Elokuva pohjautuu Väinö Linnan klassikkoromaaniin, mutta se on tämän päivän sotaelokuva yleisölle, jolla itsellään ei suurimmalla osalla ole omakohtaisia kokemuksia jatkosodasta. 

Opiskelijoiden kommenteissa nousi päällimmäisenä esiin, että elokuva oli katsomiskokemuksena vaikuttava. Tarina tuli iholle ja vakuutti realistisuudessaan. Varsin hiljaisena yleisö poistui, mutta tämä ei johtunut siitä, että elokuva ei olisi koskettanut - päinvastoin.

Elokuva oli samalla osa kolmannen vuoden opiskelijoiden opintoja: historian, äidinkielen ja uskonnon (etiikan) kursseja. Opetuksen kannalta se palveli erinomaisesti oppiainerajat ylittävänä, kokemuksellisena ja luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvana opiskeluna.  

Fysiikan ja maantieteen integraatiokurssin töitä kaikkien ihailtavaksi

Integraatiokurssiamme tarjotaan opiskelijoille joka toinen vuosi. Toteutus on monimuotoista: Kumpikin opettaja ohjaa viisi luokkatuntia, joilla käsitellään opiskelijoiden toivomia aiheita sekä joitakin aihepiirejä, jotka oepttaja haluaa ottaa esille. Tällainen aihe on esimerkiksi kaukoputket, joista toki on hyvä tietää jotakin, kun taivasta ryhdytään tiirailemaan. kurssin aikana tehdään havaintoja, jotka raportoidaan. Lisäksi jokainen tekee joko yksin tai parin kanssa esitelmän, jotka esitetään koko ryhmälle. Tunnit on lukujärjestykseen sijoitettu kaksoistunniksi aamuun, mutta todellisuudessa suurin osa tunneista toteutuu illalla tähtiretkien puitteissa. Myöskään esitelmien valmistelu ei vaadi läsnäoloa aamutunneilla. Työskentelyalustana käytetään Google Classroomia.

Oman osuuteni aikana käsiteltiin kaukoputkien lisäksi mustia aukkoja, pimeää ainetta ja energiaa, tähtien väriä ja spektriluokkia sekä avaruustutkimusta, jonka kansainvälinen teemaviikko osui sopivasti kohdalle. Erityisen lisän tälle teemalle antoi se, että ryhmässämme on vaihto-opiskelijoita, jotka tekivät hienot esitykset oman maansa avaruustutkimuksesta sekä Suomen oma onnistunut Aaltosatelliittien laukaisu. 
Alla opisklijoiden tekemät työt.

Carola C.

Evelina L. Earth's orbit

The lifetime of the satellite is estimated at two years.

Luca V.

Hilma P.

Milla O ja Julia K.

Julia K-K

Julia H.

Sanni S.

Tiia P.

Julia K-K: Mitä Hubblen jälkeen?

Hubblelle on jo seuraaja, jonka laukaisu avaruuteen tapahtuu näillä näkymin vuonna 2018. James Webb-avaruusteleskooppi on selvästi kehittyneempi kuin vuonna 1990 avaruuteen laukaistu Hubble. Nimensä uusi avaruusteleskooppi on saanut 1960-luvulla NASA:n pääjohtajana toimineen James Webbin mukaan. Avaruusteleskooppia ovat olleet toteuttamassa samat tahot kuin Hubbleakin, eli NASA ja Euroopan avaruusjärjestö ESA päärahoittajina sekä Kanadan avaruusvirasto CSA pienemmällä osuudella.

Vaikka James Webb-teleskooppia kutsutaan Hubblen seuraajaksi, ovat ne todella erilaisia. JWST on erinäköinen ja suurempi Hubbleen verrattuna. Se lähetetään myös kauemmaksi ja se katsoo eri aallonpituusalueella ulos avaruuteen. Se on tyypiltään peiliteleskooppi, jonka suuri ja kovera, 6,5 metrin halkaisijan omaava pääpeili kerää taivaalta tulevaa valoa ja kohdistaa säteet pienempien peilien kautta havaintoja tekeviin laitteisiin. Havaintolaitteet tuottavat kuvia tai tutkivat saapuvaa valoa ja sen jakautumista eri aallonpituuksiin.

Peili ja havaintolaitteet suunnitellaan toimimaan infrapunasäteilyn aallonpituudella parhaiten, koska maapallon ilmakehä suodattaa lämpösäteilyä tehokkaasti, eikä siis maanpäällisillä teleskoopeilla voida tehdä hyvin infrapunahavaintoja. Avaruudessa oleva teleskooppi on täten tuplasti hyödyllinen.

JWST:n pääpeilin pinta-ala on seitsenkertainen verrattuna Hubbleen. Koska näin suurta peiliä ei voida laukaista kokonaisena avaruuteen, rakennetaan se 18 elementistä. Peilit ovat kestävää ja kevyttä beryllium-metallia. Pääpeili on pakattu tiiviiksi paketiksi ennen laukaisua. Laukaisun jälkeen tiivis paketti avautuu, peili liukuu paikoilleen ja napsahtaa tarkasti omaan muotoonsa avaruudessa.

Uutta teleskooppia ei ole suunniteltu astronauttien huollettavaksi, sillä se on varsin kaukana. JWST:n kylkeen asennetaan kuitenkin todennäköisesti kiinnityspiste, mistä mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävä robottihuoltaja voisi napata kiinni. Koska robottien varaan ei kannata laskea mitään, suunnitellaan ja testataan JWST huolellisemmin.

Koska JWST ei siis kierrä alla olevaa Maata, eikä teleskooppia tarvitse koko ajan kääntää poispäin Auringosta, voi laitteen rakenne olla paljon Hubblea suoraviivaisempi. Siksi se on oikeastaan vain suuri peili, jonka alla ovat mittalaitteet sekä aurinkosuoja.

Lähde: Tiedetuubi: Hubblen seuraaja: JWST

Etäpäivää kotinojatuolista

Teimme opeporukalla radikaalin päätöksen pitää lauantaityöpäivä etäpäivänä. Ajatus tuntui mainiolta myös fysiikan ja matematiikan opettamisen kannalta, sillä nyt oli tilaisuus harjoituttaa oppilaita laskinohjelmien ( ClasspadManager ja Geogebra) sekä YTL:n matikkakeditorin käyttöön. Voimakuvioita sai piirtää myös LibreOfficella.

Minun etäpäivääni kuuluivat kurssit MAY ja fysiikka 4. Käytin työskentelyalustana kummallakin kurssilla Googlen Classroomia, johon annetut tehtävät palautettiin. Lukujärjestyksessä oppitunneille oli annettu omat paikkansa, joten noudatin annettua aikataulua. Julkaisin ohjeistetut tehtävät Classroomissa. Laitoin näkyville myös kaikille yhteisen dokumentin, jonka kautta voisi kysyä neuvoa ja lopuksi kertoa mielipiteensä työskentelystä. 

Kummassakin ryhmässä oppilaat olivat paria poikkeusta lukuunottamatta hyvin paikalla. Fysiikan ryhmässä tehtäviä oli annettu kolme. Kaikki paikalla olleet ehtivät saada valmiiksi vähintään yhden tehtävän, ahkerimmat ja välineiden käyttöön tottuneet oppilaat jopa kaikki kolme. Palautetuista tehtävistä näki, että kakkosluokkalaist osaavat jo melko hyvin käyttää ohjelmia, kaavaeditori on hieman vieraampi.  Kysymyksiä ei tullut yhtään. Siinä meillä onkin seuraava harjoittelun aihe. Jos en osaa, niin kysyn- jos en kehtaa tehdä sitä julkisesti, niin sitten yksityisviestillä. Oma toiveeni tietenkin olisi, että tehtävien ongelmakohdista syntyisi keskustelua myös oppilaiden kesken. Toki tiedän, että näitä keskusteluja käydään epävirallisempien kanavien kuten WhatsAppin kautta.

Matematiikassa ryhmä muodostui ensimmäisen vuoden opiskelijoista, joilla ohjelmien harjoittelu on vielä alkuvaiheessa. Hyvin tunnista selvittiin, tosin palautteessa tuli kommentteja  ohjelmien käytön hitaudesta. Kysymyksiä ei tämäkään ryhmä lähettänyt. 
Opettajana sain tärkeää informaatiota siitä, millaisia ratkaisuja MAY-kurssilaiset tuottavat ja mihin asioihin ohjelmistojen harjoittelussa pitää kiinnittää huomiota. 

Kummankin ryhmän palaute oli erittäin positiivinen. Työskentely koettiin mukavaksi vaihteluksi ja tarpeelliseksi harjoitteluksi kummallekkin ryhmälle. Myös ope tykkäsi tästä kokeilusta.

Hankkeiden välistä vuorovaikutusta ja synergiaa

Kauhajoen lukiossa on viimeisten 2 lukuvuoden aikana toiminut samaan aikaan hanketta: Opetushallituksen rahoittama kehittämishanke "Liikettä lukioon" sekä Erasmus+ ohjelmasta rahoitettu eurooppalainen kumppanuus- ja liikkuvuushanke "Arctic Wind and Southern Sun - Sustainable Entrepreneuship Education" (WS-SEE). Hankkeet ovat täydentäneet toisiaan, sillä molempien keskeisenä tavoitteena on ollut laajentaa perinteistä koululuokassa tapahtuvaa opetusta kohti ympäröivää maailmaa sekä teknologian että fyysisten vierailujen ja tutustumiskäyntien avulla. 

Erasmus+ hankkeen puitteissa koulussamme vieraili helmikuussa 2017 kahdenkymmenen portugalilaisen opiskelijan neljän opettajan ryhmä. Vierailun myötä koko koulumme sai tietoa ja elämyksiä portugalilaisesta kulttuurista, kun vieraat olivat 10 päivän ajan mukana koulumme arjessa. Samalla päästiin käyttämään yhteisten tehtävien tekoon Liikettä lukoon-hankkeen myötä hankittuja tvt-laitteita sekä kokeilemaan uusia tapoja järjestää opetusta koulun ulkopuolella moninaisten vierailujen ja tutustumiskäyntien muodossa.

Vielä enemmän liikettä lukio-opinnoissaan saivat kokea ne 20 Kauhajoen lukion opiskelijaa ja 4 opettajaa, jotka vierailivat 10 päivän ajan Portugalin Alentejossa huhtikuussa 2016. Vierailun aikana opittiin paljon muun muassa portugalilaisen koulun arjesta, maan Etelä-Eurooppalaisesta rikkaasta kulttuurista sekä alueen aurinko- ja vesivoiman tuotannosta. Muutkin lukiolaiset sekä osa huoltajista saivat osansa tästä liikkeestä seuraamalla lähes reaaliaikaisesti tehtyä kuvilla höystettyä matkakertomustamme peda.net alustallamme sekä vierailun jälkeisessä tilaisuudessa.

Erasmus+ hanke siis hyötyi Liikettä lukoon-hankkeessa hankituista laitteista ja sen puitteissa edellen kehitetyistä toimintamalleista, kun taas Liikettä lukioon-hanke sai luontevan tavan soveltaa edelleen kehittää siinä työstettyjä menetelmiä. Erasmus+ hankkeessa sähköiset oppimisympäristöt Google Drive/Apps, sen oppilaitoslaajennus Classroom, Peda.net sekä sosiaalisen median sovellukset Facebook, Skype ja WhatsApp mahdollistivat hankkeen aktiivisen toiminnan myös vierailujen välisenä aikana ja olivat kaikki aktiivisessa käytössä. Niitä hyödynnettiin sekä hankkeen suunnittelussa että toteutuksessa. Koordinaattorit pitivät yhteyttä Skypen videopuheluiden välityksellä, hankkeessa mukana olleet opiskelijat tekivät tehtäviä Classroomissa, palautetta kerättiin Forms-lomakkeilla, kuulumisia vaihdettiin hankkeen suljetussa Facebook-ryhmässä, vierailujen aikana viestittiin ryhmän sisällä WhatsAppilla ja hankkeen tuloksia julkaistiin Peda.netissä olevalla julkisella kotisivulla.

Luonnontieteet käytännössä teemakurssi

Suunnittelimme integroivan teemakurssin luonnontieteiden opettajien yhteistyönä siten,

että mukana oli BI/GE lehtori Simo Tolvanen, FY/MAA lehtori Marjo Nuuttila sekä minä itse KE/MAB –lehtorina. Toteutuksesta huolehtivat samat henkilöt. Ajatuksena oli tutustua arkipäiväisiin aineisiin ja ilmiöihin hieman uudella tulokulmalla. Teemakurssi toteutettiin koulumme teemaviikolla, jolloin kukin opettaja/opettajatiimi toteuttaa viikon mittaisen kurssin siten, että päivässä on karkeasti 6 tuntia työskentelyä. Tämä luonnollisesti edellyttää hyvin vaihtelevia työskentelytapoja, jotta vire ja motivaatio säilyisivät.

Ensimmäisen päivän aikana tutkimme elintarvikkeita, joista erityisesti tutkittavaksi valittiin maito. Maidosta tutkittiin laborointeina mm. tiheyttä ja koostumusta mikroskopoimalla. Pyrimme selittämään mm. miksi maidosta ei näy läpi. Tiedonhankintatehtävänä tutustuttiin maidon biologisiin ominaisuuksiin. Keskipäivän aikaan teimme kevätseurantaa tarkkailemalla kadun varren lehmusten silmujen kehitystä sekä bongaamalla lintuja laulun perusteella joen rannassa. Päivän lopuksi muokkasimme maidon proteiineja kaseiinimuoviksi. 

Toisen päivän teemana oli leipominen. Ryhmä jaettiin osasiin, joista yksi oli aina tekemässä taikinaa ja paistamassa pullia. Sillä aikaa muut tutkivat mm. mitä on sitko ja mikä sen aiheuttaa. Hiivan soluhengityksen tehokkuutta määritettiin kokeellisesti vaihtelemalla sokerin osuutta taikinassa ja säätämällä lämpötilaa. Myös kananmunan proteiinien denaturoitumista havainnoitiin laboroinnein. Itse pullan paiston yhteydessä havainnoitiin pullien nousua, pinnan ruskettumista hapettumisprosessina ja uunin lämpötilaa asianmukaisin mittarein. Päivä huipentui tietenkin pullakahveihin.

Kolmas päivä aloitettiin Google drawings kokeilulla, joka osoittautui hyvin toimivaksi. Edellisen päivän pullanleipomisesta koottiin käsitekartta, johon sijoitettiin opittuja asioita kaikkien kolmen oppiaineen osalta. Sitten alkoikin tuntua siltä, että tarvitaan taas raitista ilmaan, joten lähdimme leikkimään keinuilla. Tutustuimme niin narukeinun kuin lautakeinunkin fysiikkaan ja suoritimme erilaisia mittauksia. Kuvasimme pareittain keinujaa videolle, jonka pysäytyskuva siirrettiin Geogebraan taustakuvaksi voimavektoreiden ja heilahduskulmien ym. määrittämistä varten. Pohdimme myös mahdollisuutta määrittää laskennallisesti mm. keinujan nopeuden ja kiihtyvyyden keinumisliikkeen eri vaiheissa. Tasapainokeinun avulla tutustuimme lähinnä tasapainoehtoon ja vertasimme teorian ja mittausten eroja ja yhtäläisyyksiä. Melkoisen paljon vaivaa käytettiin Geogebran ominaisuuksiin tutustumiseen, jotta ovat tiedossa sitten sähköisissä YO -kisoissa. Toki riittävä määrä aikaa käytettiin myös itse keinumiseen … löytyi se pikkulapsi lukiolaisista yhtä lailla kuin opettajistakin.

Neljäs päivä meni ihan hengailuksi – roikuimme nimittäin mm. koulun portaikon kaiteessa kiipeilyvaljaita ja köysiä hyväksi käyttäen. Ennen tätä tutustuimme erilaisiin kiipeilysolmuihin ja varmistus- sekä laskeutumislaitteisiin. Kaikissa näissähän toimintaperiaatteena on puhtaasti kitka ja erilaisten voimien sopiva suuntautuminen, jotta ei-toivottua kiihtyvyyttä ei esiintyisi. Taas räpsittiin kuvia tableteilla, asetettiin Geogebraan ja piirrettiin voimakuvio, jonka avulla laskettiin mm. köyden tensiovoima sekä voima, jolla kiipeilijä jalkapohjallaan painoi seinää. Päivä huipentui korikiipeilyyn. Kiipeilyn yläköysipisteenä toimi tukkinosturi, jonka avulla tuumittiin voiman momentin käsitettä ja sen vaikutusta nostovoimaan eri etäisyyksillä kääntökeskiöstä.

Viimeinen päivä oli retkipäivä. Tutustuimme Jyllinkosken voimalaitosmuseoon ja samassa pihapiirissä toimivaan informaatiotekniikan museoon. Näimme monia luonnontieteellisiin periaatteisiin perustuvia käytännön sovelluksia, jotka vanhoissa laitteissa ovat sopivan yksinkertaisessa muodossa sisäistettäväksi. Päivän ja viikon päätteeksi huitaisimme menemään retkilounaan jonka valmistuksessa taas havainnoitiin erilaisia hapettumis- ja denaturoitumisprosesseja. Jyllinkosken voimalaitosalue muodostaa poikkeuksellisen lehtomaisen kokonaisuuden, jossa toteutettiin myös luontoretki havainnoiden mm. melko myöhässä olleen kevään ensimmäisiä kukkia samalla, kun laskeskelimme padon putouskorkeutta ja tutustuimme mm. tulvaluukkujen toimintaan.

Teemakurssin suoritus perustui työpäiväkirjoihin, joihin opiskelijat työpareittain koostivat laboratoriopäiväkirjoja, mittausselostuksia, luontoretkiraportteja ym. kaikki luonnollisesti digitaalisessa muodossa. Välineenä käytettiin GoogleDrive ja Classroom ohjelmistoja. Opettajat vuorottelivat ja kävivät välillä myös ”lainassa” muilla kursseilla m. neuropsykologiassa fyysikkomme selitti aivojen kuvantamislaitteiden toimintaperiaatetta ja biologimme hermosolujen toimintaa.

Kurssi oli onnistunut kokonaisuus ja toi kaivattua vaihtelua ja uutta ajateltavaa niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Olemme harrastaneet tämän tyyppisiä yhteiskursseja ennemminkin, mutta taas tuli hieman erilainen ja toimiva kokonaisuus – saa kopioida.

Irti papereista?

Lukuvuosi 2016 - 2017 alkaa olla jo omaltakin osalta ohi.  Uusi opetussuunnitelma LOPS16 otettiin käyttöön ykkösillä. Tietokone piti olla jokaisella lukion aloittajalla ja digikirja myös opettajalla. Kuinka kävikään?

Elokuun alussa oli pieniä vaikeuksia langattomien verkkojen kanssa ja digitaalisten oppimateriaalien kanssa. Langattomia tukiasemia lisättiin ja kustantamot tekivät parannuksia omalla tahollaan, joten alun takkuilun jälkeen päästiin opiskelemaan suuremmitta vaikeuksitta. 

Ensimmäinen koeviikko koitti ja Abitti-kokeet sekä kirjakustantamoiden sähköiset kokeet tulivat tutuiksi isommassa mittakaavassa. Olihan Abitti-kokeita jo pidetty aikaisemmin, mutta uusien kirjasarjojen sähköisistä kokeista ei vielä ollut kokemuksia. Opiskelijat tuntuivat pitävän sähköisistä kokeista eikä opettajillakaan ollut mitään niitä vastaan. Oma Abitti-serveri auttoi paljon kokeiden pitämisessä.

Syksyn ja kevään ylioppilaskirjoituksetkin vietiin läpi ilman suurempia ongelmia. Tekniikka pelasi moitteetta, tikkujen kanssa oli pientä murhetta. Kenenkään kokelaan kohdalla sitä ei huomannut.

Keväällä 2017 pidettiin varmaan enemmän sähköisiä kokeita kuin paperisia. Muutosvauhti yllätti ehkä kirjojen tekijätkin, sillä keväällä takkusivat digikokeiden alustat koeviikoilla. Onneksi kokeet saatiin pidettyä ajallaan.

Perinteinen kirja puolustaa vielä paikkaansa opiskelijan repussa, mutta digikirjojakin käytetään ahkerasti. Paperiset monisteet ovat jääneet hyllyyn pölyttymään. Opettajat jakavat omaa materiaaliaan nykyään sähköisesti. Sama muutos näkyy hallintokäytävällä: oppaat, ohjeet, tiedotteet lähtevät sähköisinä ja tulostimelle päätyy entistä vähemmän paperia. Ihan paperiton toimisto ei vielä ole, mutta ehkä muutama sademetsän puu on tullut säästettyä!

Kauhajoen lukiolle uudet kotisivut teemaviikolla

Koulun kotisivuja on jo viimeisen 10 vuoden ajan ylläpidetty Joomla-ohjelmistolla. Viime vuosien aikana WordPress on tullut hyvin suosituksi helppokäyttöisyytensä ja laajennettavuutensa vuoksi. Koska Joomla-ohjelmistoon olisi pitänyt tehdä suurempi päivitys, päätettiin samalla vaihtaa WordPress-ohjelmaan.

Aluksi teemaviikolla selvitettiin miten Domain rekisteröidään ja tutustuttiin webhotellipalveluihin. Ensimmäisen päivän päätteeksi äänestettiin hankittavasta webhotellipalvelusta, jonka tarkoituksena oli toimia harjoittelu- ja testauspaikkana.

Toinen päivä aloitettiin tutustumalla cPanel-sovellukseen. Tämän jälkeen opiskelijat pääsivät pareittain asentamaan ja testaamaan cPanelista löytyviä ohjelmia, jotka he kokivat mielenkiintoisiksi. Lisäksi jokainen ryhmä asensi oman WordPress-ohjelman ja harjoitteli sen käyttöä. 

Opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa oli jo aikaisemmin ollut puhetta, että kotisivujen värimaailma ja valikkorakenne voisi olla pitkälti vanhojen sivujen mukainen. Teemaviikon ryhmällä mietittiin miltä koulun kotisivut tulisi näyttää näiden toiveiden pohjalta. Kun ulkoasusta ja sivustolle lisättävistä laajennuksista oli päästy yhteisymmärrykseen, keskittyi jokainen ryhmä omaan tehtäväänsä. Esimerkiksi yksi ryhmä alkoi etsiä sopivaa teemaa, toinen laajennusta koulun tapahtumista otettujen kuvien näyttämiseen, kolmas helppoa tapaa siirtää tiedot vanhoilta sivuilta uusille jne. Laajennusten asentaminen ja testaus tehtiin ryhmän omassa WordPress-ohjelmassa. Vasta huolellisen testauksen jälkeen laajennus asennettiin lukion oikeaan WordPressiin.

Yksi ryhmä keskittyi koulukeskuksen ruokalistan näyttämiseen vähän modernimmalla tavalla. Tähän saakka käytetty taulukkomuotoinen A4-kokoinen paperi viikkonumeroineen kaipasi jo kovasti uudistusta. Uudistuksessa päädyttiin käyttämään Googlen kalenteria, joka on helppokäyttöinen ja helposti tilattavissa mobiililaitteisiin. Kun ruokalista oli siirretty kalenteriin, ryhmän opiskelijat kävivät opastamassa keittiöhenkilökuntaa kalenterin ylläpidossa. Ruokalista laitettiin näkyville myös lukion uusille kotisivuille.

Teemaviikko kyseisen kurssin parissa oli opettajan mielestä onnistunut. Saatiin tehtyä asioita, joista monet hyötyvät. Myös opiskelijoilta kurssi sai erittäin positiivisen palautteen.

Matematiikan historiallinen hetki: ensimmäinen abittikoe

Sekä pitkän että lyhyen matematiikan opiskelijat ahertavat parhaillaan elämänsä ensimmäisessä abittikokeessa. Olemme jakson aikana testanneet sekä laskinohjelman että Geogebran piirto-ominaisuukia ja harjoitelleet yhtälön ja epäyhtälön ratkaisua. Jännityksellä odotamme, millaisia tuotoksia kurssikokeessa syntyy!

Tiedekouluvalmisteluja

Aluksi tiedekoulun yleisinfo

Tiedekouluun valistautuminen etenee mainiosti: tutkielmat ovat jo hyvässä mallissa ja toinen yhteinen kokoontuminen on pidetty. Tällä kertaa tapasimme  Ilmajoen lukiolla. Kävimme läpi matkustamiseen liittyviä asioita sekä reissussa voimassa olevia järjestyssääntöjä. Alustava ohjelma tutkittiin huolella ja ohjelman ulkopuolella tehtävät tutustumiskäynnit sovittiin. Lopuksi opiskelijat vaihtoivat tietoja aihealueittain siitä, mitä ovat tähän mennessä tutkielmakohteistaan saaneet selville.

Standardimalli, hiukkaset ja antimateria
keskustelun virittelijänä

Lääketieteen sovelluksista
löytyi yhteinen aihealue

Talous haltuun

Koulussamme talousmatematiikan syventävää kurssia luetaan runsain mitoin. Kurssihan on erittäin käytännöllinen ja käyttökelpoinen ihan kaikille. Käsitteleehän se niin verotusta, valuuttojen suhteita, rahan arvon muutosta kuin myös erilaisia sijoittamisen, säästämisen ja lainanoton muotoja. Käytännössä siis jokaisen ihmisen omaa taloutta koskevia teemoja. Tästä syystä olemmekin tarjonneet MAB7 kurssia myös kurssina MAA17, eli pitkän matematiikan koulukohtaisena syventävänä kurssina.
Sijoittamisen kiemurat muuttuvat niin tiuhaan tahtiin, että opettajienkin on aina aika ajoin syytä päivittää oma tietämyksensä ja opiskelijoille on hyvä saada päivänpoltavaa faktaa ilman välikäsiä. Tästä syystä kurssin yhdeksi opetusmuodoksi on jo vakiintunut pankkivierailu. Kävimmekin 24 opiskelijan kanssa vierailulla POP-pankin Kauhajoen konttorissa, jossa Niina Uusi-Kokko esitteli meille ASP-säästämistä, opintolainojen uusimmat kuviot ja heidän pankkiryhmänsä erilaisia sijoituspalveluita. tutuiksi tulivat yhtälailla suora osakesijoittaminen, osakerahastot ja erilaiset yhdistetyt rahastot.
Vierailu tarjosi niin opiskelijoille kuin opettajallekin sekä miellyttävää vaihtelua että paljon lisätietoa. Voin täysin siemauksin suositella tällaista opintokäyntiä kaikille lukiolla. Erityisesti, kun käytte pankin edustajan kanssa ennakkoon läpi opiskelijoiden ennakotietojen tason ja kurssilla käsiteltävät teemat. Siten pankinkin on helpompi kohdentaa viestinsä sopivasti ja opiskelijat saavat vierailusta eniten irti.

Valon lähettiläinä

Lukion oppilaskunnan edustajat ovat mukana Lions club Kauhajoki/Katrillin  Valonneito tempauksessa, jossa kerätään varoja kauhajokisten nuorten hyväksi. Edellisvuosina tuotosta on jaettu esimerkiksi stipendejä oppilaitoksille, tuettu Wakersin toimintaa ja nuorisotalo Räimiskää sekä lastensuojelun avohuoltoa.
Valon neidot ovat mukana katrilliliasten kanssa eri tapahtumissa: Kurkistus jouluun, ensimmäisen adventin jumalanpalveluksessa, itsenäisyyspäivän kahvituksessa sekä laulamassa joululauluja Sanssin palvelukodissa, Männikön- , Haapala- ja Vaahterakodeissa sekä terveyskeskuksen kuntouttavalla osastolla. Vanhuksille  Valon neitojen vierailu tuo iloa, lämpöä ja hyvää joulumieltä.

Opintoihin vapaaehtoistoiminnon voi liittää hakemalla merkinnän aktiivisuuspassiin.

Lukiolaisista mukana olivat Julia Harju ja Salli Sarvela. 

Koulutusmatka aivojen ihmeelliseen maailmaan

Aivokuvantamismenetelmät - tutustumiskäynti Aalto yliopiston Ami-keskuksen TMS laboratorioon ja 3T magneettitiloihin.

Aluksi aivotutkija professori Synnöve Carlsson luennoi kaikille yhteisesti, jonka jälkeen siirryimme tutustumaan tiloihin Magneettitalossa. Tämän jälkeen siirryimme Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan kuuntelemaan professori Anu-Katriina Pesosen johdolla tutkimusesittelyjä. Lisäksi koulutuspäiväivillä luennoivat tutkijatohtori Matti Näsi aiheesta "nuoret informaatioyhteiskunnassa - identiteetistä, vihasta ja rakkaudesta Internettiin". Näsin keskeiset tutkimusteemat liittyvät Internetin ja ICT teknologian sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Yliopistonlehtori Ritva Ketonen luennoi siitä, mitä jokaisen opettajan tulisi tietää lukivaikeuksista. Ritva Ketonen opettaa Helsingin yliopistossa kasvatuspsykologian ja erityispedagogiikan opiskelijoita. Hänen erityisalueena ovat oppimisvaikeudet ja niiden kuntouttaminen etenkin lukemisen ja kirjoittamisen alueella. Hän on tehnyt arviointi- ja oppimateriaalia sekä Suomeen että kehittyviin maihin.

AMI-keskus ylläpitää tutkimuskäyttöön varattua 3T-magneettikuvauslaitetta, kehittää ja ylläpitää siihen liittyvää infrastruktuuria sekä tarjoaa useille tutkimusryhmille puitteet kuvantamistutkimusten tekemiseen. Tyypillisesti AMI-keskuksessa mitataan toiminnallista ja anatomista magneettikuvausaineistoa sekä tehdään diffuusiotensorikuvauksia. Lisäksi AMI-keskus kehittää uusia MRI-teknologian sekä mitatun aineiston analysointiin käytettäviä menetelmiä ja sovelluksia.

AMI-keskus aloitti toimintansa vuoden 2002 helmikuussa.
AMI-keskuksessa tehtävien tutkimusten painopiste on ihmisaivojen toiminnallisessa magneettikuvauksessa (fMRI ja DTI) sekä osittain myös rakenteellisessa kuvantamisessa. Nykyiset tutkimukset keskittyvät aivojen auritorisen ja visuaalisen tiedon käsittelyyn, esimerkiksi musiikin käsittely kuuloaivokuorella ja näköaivokuoren toiminnallinen kartoitus. AMI-keskuksessa tutkitaan myös ihmisen kognitiota ja ylemmän tason tiedonkäsittelyä, kuten tunteita, sosiaalista vuorovaikutusta ja huomion suuntaamista. Uusimpia tutkimusalueita ovat taloudellinen päätöksenteko ja elokuvien katselun tuottamat prosessit aivokuorella.

Erilaisia aivojen kuvantamismenetelmiä

EEG-laite

TMS-laitteistoa

TMS-laitteistoa

Aivokuvaa

MRI-laite

Sain koulutuksesta paljon uutta tietoa erityisesti neuropsykologian syventävälle kurssille, joka kuuluu uuden opsin teemaopintoihin.